Ruoka voi riittää

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 11.–17.10.

Maailman nälkäongelma on yhä vakava, kertoo viikko sitten julkistettu maailman nälkäindeksi 2011 Global Hunger Index. Viime vuosien kehitystä luonnehtivat ruoan maailmanmarkkinahintojen yleinen nousu ja epätavalliset hintaheilahtelut.

Köyhimmät ihmiset kärsivät tällaisista ruoan hintahäiriöistä kaikkein eniten. Nykyistä epävakautta edelsi vuosikymmeniä jatkunut ruoan hintojen vähittäinen aleneminen. Raportissa määritellään kolme tärkeintä syytä siihen, miksi tilanne lähti kehittymään ikävään suuntaan.

Yhtenä syynä nähdään ravintokasvien lisääntynyt käyttö biopolttoaineena, toisena syynä satoja heikentäneet sään ääri-ilmiöt (esimerkiksi Venäjällä vuonna 2010), ja kolmantena vehnällä, maissilla, riisillä ja soijapavulla harjoitettu pörssikeinottelu.

Hintojen epävakautta on vielä lisännyt se, että viljan maailmankauppa on keskittynyt vain harvojen tuottajamaiden varaan ja että maailman viljavarastot ovat olleet poikkeuksellisen vähissä. Maailman viljatilanteesta ei myöskään ole ollut saatavissa riittävän täsmällistä ajantasaista tietoa, joka olisi voinut ehkäistä kaikenlaista ylireagointia.

Nälkä jäytää etenkin Etelä-Aasiaa ja Saharan eteläpuolista Afrikkaa. Vakava tai sitä pahempi nälkäongelma on merkitty karttaan kahdella ruskean sävyllä ja punaisella. Kaikkein hälyttävin tilanne on punaisella merkityissä maissa eli Tšadissa, Eritreassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. (Kartta © IFPRI)

Maailman nälkäindeksistä uutisoi AlertNet. Samoja asioita käsiteltiin myös YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tämänvuotisessa ruokaturvaraportissa The State of Food Insecurity in the World 2011.

Maailman ruokakriiseistä huolimatta lihan tuotanto ja kulutus ovat jatkaneet kasvuaan. Lihaa tuotettiin viime vuonna 2,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Vuoden 2000 jälkeen tuotanto on noussut noin kaksikymmentä prosenttia, ja viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana tuotanto on kolminkertaistunut.

Nykyisellään lihaa kulutetaan kehitysmaissa keskimäärin 32 kiloa henkeä kohti vuodessa. Teollisuusmaissa kulutus on vastaavasti keskimäärin 80 kiloa – siis suunnilleen 220 grammaa päivässä, mikä ei kuulosta vallan kohtuuttomalta, koska sekin on vain keskiarvo, jonka takana on huomattavaa hajontaa.

Suuri osa lihantuotannon nopeasta kasvusta on valitettavasti tapahtunut tehotuotantotiloilla. Worldwatch-instituutti luettelee tiedotteessaan tehotuotannon ikäviä lieveilmiöitä: ympäristöön päätyvät torjunta-aineet, lannoitteet, lääkeaineet ja kasvihuonekaasut. Tehotuotantoeläinten näkökulma eettisine ongelmineen ei ole mukana tässä luettelossa, vaan eläinten sairaudetkin nähdään vain tuotantotappioina ja ihmiseen kohdistuvina terveysriskeinä. Toisaalta myös yletön lihansyönti mainitaan yhtenä ihmisen terveyttä heikentävistä seikoista.

Sika on ihmisen eniten syömä kotieläin. Onnellisena se näyttää tältä. (Kuva: Mark Peters/Creative Commons)

Worldwatchin tilastoista uutisoivat Mongabay.com ja Yale Environment 360.

Miten korjata maailmaa, jossa miljardi ihmistä ei saa riittävästi ruokaa, mutta jossa toiset miljardi ihmistä syö itsensä sairaaksi? Worldwatch-instituutin Robert Engelman kehottaa pohtimaan ihmiskunnan ravitsemusongelman globaaleja vastuukysymyksiä maailman ruokapäivänä, jota vietettiin viime sunnuntaina.

Minnesotan yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on tehnyt oman selvityksensä siitä, mitä on tehtävä kasvavan väestön ruokkimiseksi ympäristöä tärvelemättä. Heidän toimintasuunnitelmassaan on viisi kohtaa, joita kaikkia noudattamalla ruoantuotanto voidaan kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä siten, että sen ympäristöhaitat vähenevät samalla.

Ensinnäkin uuden maan raivaamista maatalouskäyttöön on vähennettävä. Olemassa olevaa maatalousmaata on myös hoidettava järkevämmin ja sillä on kasvatettava sopivampia kasvilajikkeita. Vettä ja lannoitteita on käytettävä kuhunkin paikkaan juuri sopiva määrä eikä liian vähän tai liikaa. Viljelysmaita on siirrettävä rehun ja biopolttoaineiden tuotannosta ihmisen ravintokasvien tuotantoon. Ruoan hävikkiä ja päätymistä jätteeksi elinkaarensa eri vaiheissa on vähennettävä.

Tutkimus kestävästä ruoantuotannosta julkaistiin Nature-lehdessä. Siitä kirjoittivat Mongabay.com, Yale Environment 360 ja Dot Earth.

Lisää ruoka-aiheisia ajatuksia ja luovia ratkaisuja voi kukaties löytää tämänvuotisen blogitoimintapäivän aikaansaannoksista. Tätäkin erikoispäivää vietettiin viime sunnuntaina, ja tällä kertaa senkin aiheena oli ruoka eri näkökulmista tarkasteltuna.

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta & Anarkiaa 2019
Etnosoi 2019