Teksti Kirsi Koivuporras

Naomi ja Philemon ovat tarpeeksi rohkeita kertoakseen muille.

Puhuimme aluksi aivan väärille ihmisille. Muutama viikko sitten kirjoitin siitä, kuinka tuskailimme hiv/aids-tapahtuman järjestämiskustannusten kanssa. Muutamien umpikujien jälkeen kollegani Chilufya löysi CIRDZ:n (Centre for Infectious Disease Research in Zambia).

CIRDZ:n paikalliselta klinikalta saimme puhujiksi Naomi Ziban ja Philemon Masiven. Molemmat ovat hiv-positiivisia ja kiertävät vapaaehtoisina puhumassa hiv:stä ja aidsista. Toimintaa tukee SIDA (Ruotsin kehitysyhteistyövirasto).

Tapahtumalla oli tavanomaisia pieniä käynnistymisvaikeuksia, koska puhujien lisäksi paikalla oli ajoissa vain viisi opiskelijaa. Kolmen vartin odottelun ja puhelinsoiton jälkeen Kanyama Youth Programmen sali oli puolilleen täynnä. Opiskelijoita tuli enemmän kuin olin varovasti osannut odottaa.

Naomi ja Philemon ottavat yleisönsä ensimmäisestä virkkeestä alkaen. Philemon sai tietää olevansa hiv-positiivinen sairastuttuaan tuberkuloosiin 2002. Tauti uusiutui nopeasti ensimmäisen hoitokuurin jälkeen, minkä takia Philemon lähetettiin testattavaksi. ”Aloitin ARV-lääkityksen saman tien. Nyt voin todella hyvin.” Ison ja vahvan miehen ääni kaikuu bassona ympäri salia.

Naomin tarina on samankaltainen. Hän sairasteli pitkään ja syy löytyi viimein hiv-testissä. Myös Naomi aloitti ARV-lääkityksen heti tartunnan toteamisen jälkeen. Nyt Naomi on naimisissa ja hänellä on kaksi tervettä lasta.

Salissa leijuu kunnioitus. Sitten alkavat kysymykset. Ja niitä riittää. Olen yllättynyt ja iloinen. Selvästi myös ennakko-odotusteni vanki.

Eniten puheenvuoroja käyttävät vaateompelun opiskelijat, joista suurin osa on jo perheellisiä naisia. Myös autoelektroniikan pojat ovat aktiivisia. Esiintyjiltä kysytään muun muassa sitä, voiko hiv tarttua äidinmaidon kautta lapseen imetyksen aikana ja koska ARV-lääkityksen voi lopettaa?

Lopulta jouduin raivaamaan tilaa draamaryhmälle lupaamalla, että keskustelua voi vielä jatkaa esityksen jälkeen.

Draamaryhmä laittaa parastaan, vaikka KYP:n alueella toimivan teatterin vetäjä ilmiselvästi repi esiintyjät kasaan puoli tuntia ennen h-hetkeä. Tämäkin esitys saatiin lopulta ilmaiseksi, kun KYP:n johtaja huomautti, että teatteri saa tukea koululta ja toimii sen tiloissa.

Esitys oli hyvä, mutta teatterin vetäjä veti pohjaa nurisemalla rahan perään vielä tapahtuman jälkeenkin. Mätä omena pussissa, seuraavan kerran pitää puhua toiselle ryhmälle.

Välittömästi rumpujen vaiettua Philemonin basso täyttää salin. Keskustelu ja kysymykset jatkuvat. Philemon on innoissaan, Naomi ei saa ihan tasa-arvoisesti suunvuoroa, mutta vetäytyy taka-alalle. Lopulta joudun keskeyttämään, koska opiskelijat ovat reippaasti myöhässä tunneilta.

Harmittaa, että unohdimme pyytää kondomeja. Infolehdet tekevät kuitenkin hyvin kauppansa. Tapahtuman jälkeen saan autoelektroniikan pojilta moitteita. ”Madam, et olisi saanut keskeyttää, meillä oli vielä kysyttävää.”