Entistäkin lämpimämpi Golfvirta

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 25.–31.1.

Golfvirran pohjoisimmassa haarassa meriveden lämpötilat ovat olleet 2000-luvun alussa korkeampia kuin ainakaan kahteentuhanteen vuoteen. Merivirran lämpötilat ovat nousseet Framinsalmessa kesäisin jopa kuuteen celsiusasteeseen.

Golfvirta tuo Framinsalmen kautta suhteellisen lämmintä ja suolapitoista vettä Atlantilta Pohjoiselle jäämerelle. Pohjoiseen virtaava Atlantin valtameren vesi on tärkein advektiomekanismi, jolla lämpöä kulkeutuu arktiselle alueelle.

Virtauksen luonnollisesta vaihtelusta on katkottomia meteorologisia ja oseanografisia havaintosarjoja vain noin viimeisen sadanviidenkymmenen vuoden ajalta. Jotta saataisiin selville mitä tapahtui sitä ennen, kansainvälinen tutkijaryhmä on nyt analysoinut merenpohjan sedimenttejä sieltä missä Golfvirta kulkee Huippuvuorten ja Grönlannin välisellä merialueella.

Tutkijoiden analysoima sedimenttinäyte kerättiin keltaisella pyörylällä merkityltä paikalta Framinsalmessa. Golfvirran pohjoisimpien haarojen kulkureitti on merkitty punaisilla nuolilla. Arktisen merijään keskimääräinen kesäinen ala on korostettu vaalealla sävyllä. Merijään tärkeimmät liikkumissuunnat on merkitty valkein nuolin. (Kartta: R. Spielhagen, AoSHL/IFM-GEOMAR)

Vajaat puoli metriä paksusta sedimenttijaksosta paljastui ilmastohistoriaa peräti kahdentuhannen vuoden ajalta. Sedimenttikerrosten ikä määritettiin radiohiilimenetelmällä. Meriveden menneiden lämpötilojen rekonstruktio puolestaan perustuu sedimentistä löytyneisiin huokoseläinten mikrofossiileihin.

Eri huokoseläinlajit (Foraminifera) menestyvät erilaisissa lämpötiloissa, joten sedimentin lajikoostumuksesta voidaan päätellä sedimentin muodostumisaikana vallinneet lämpöolosuhteet.

Vallitsevat lämpötilat vaikuttavat myös huokoseläinten kalkkikuoren kemialliseen koostumukseen. Kuoren sisältämän magnesiumin ja kalsiumin runsaussuhde paljastaa, mikä ympäröivän meriveden vallitseva lämpötila oli silloin, kun vielä elävä huokoseläin muodosti kalkkikuorensa.

Framinsalmen sedimenttinäytteestä saatiin kummallakin menetelmällä yhtäpitäviä tuloksia. Viimeisen kahdentuhannen vuoden aikana meriveden sikäläinen lämpötila on vaihdellut yleisesti ottaen useita asteen kymmenesosia. 1800-luvun puoliväliin saakka kesälämpötilat pysyttelivät 3,5 celsiusasteen kieppeillä. Sen jälkeen lämpötilat ovat nousseet noin kahdella asteella.

Kuriositeettina mainittakoon, että samoissa analyysituloksissa näkyy myös sekä pienen jääkauden (1400-luvun puolivälistä 1800-luvun lopulle) että keskiajan lämpökauden (noin vuosina 900–1300) vaikutus lämpötiloihin. Nykyisin merivesi on Framinsalmessa noin 1,5 astetta lämpimämpää kuin keskiajan lämpökaudella, jolloin Grönlanti sai asutusta Skandinavian suunnalta – asutusta joka katosi taas niihin aikoihin kun pieni jääkausi alkoi.

Neogloboquadrina pachyderma -huokoseläin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla nähtynä. Huokoseläimet ovat meressä eläviä kalkkikuorellisia alkueläimiä. Kun huokoseläin kuolee, sen kuori vajoaa vedessä ja sedimentoituu merenpohjaan. (Kuva: T. Struve, IFM-GEOMAR)

Tutkijat olettavat, että arktisella alueella viime vuosikymmeninä havaittu meriveden ja ilman nopea lämpeneminen ja merijään kiihtynyt hupeneminen ovat osittain yhteydessä siihen entistä runsaampaan lämpöenergiaan, joka kulkeutuu Golfvirran mukana Atlantin valtamereltä pohjoiselle napa-alueelle.

Tuo mahdollinen yhteys ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen ymmärtää, kommentoi valtamerentutkija Ron Kwok Nature Newsin jutussa. Välittömästi arktisen merijään alla oleva kylmä ja vähäsuolainen vesikerros nimittäin jossain määrin eristää merijään siitä lämpimästä merivedestä, joka liikehtii syvemmällä pinnan alla.

Mitä Framinsalmen nopeaan satavuotiseen lämpenemiseen tulee, sen ajoittuminen viittaa siihen, että aiheuttajana saattaa hyvinkin olla teollisen vallankumouksen myötä vilkastunut ihmistoiminta. Sedimenttitutkimukseen osallistuneen Thomas Marchitton mukaan luonnollinen vaihtelu ei riitä selittämään Framinsalmen nykyisiä ennätyskorkeita lämpötiloja.

Sedimenttitutkimus julkaistiin Science-lehdessä. Siitä kirjoittivat tutkimukseen osallistuneiden tahojen ja Nature Newsin lisäksi Reuters, Climate Progress ja New York Timesin Green-blogi. Suomessa siitä uutisoivat Helsingin Sanomat ja CO2-raportti.

Kommentoi Facebookissa
Vocapeople