Valkoinen maailmanloppu

Teksti Jenni Jarventaus

Washington selvisi kaikkien lumimyrskyjen äidistä yllättävän hyvin.

Suomalaiset usein naureskelevat sille hysterialle, millä amerikkalaiset suhtautuvat lumeen. Syystäkin. Kuluneena torstaina lumirintaman lähestyessä Yhdysvaltain pääkaupunkia Washington Post alkoi lähettää uutishälytyksiä, joissa oli maailmanlopun tunnelma: perjantaina tulee lunta niin pirusti, varautukaa, älkää lähtekö kodeistanne, kaupunki menee kaaokseen.

Ja ihmiset kuuntelivat. Valtionhallinto julisti työntekijöilleen vapaapäivän. Bensa-asemille syntyi jonoja. Ruokakaupoista loppuivat myytävät hyllyiltä. Tuntui, että kolmas maailmansota kolkutteli ovella. Nimettiinhän lähestyvä myräkkä armageddonin eli maailmanlopun mukaan ”snowmageddoniksi”. Myrskyä varten perustettu nettisivusto snowpocalypsedc.com summasi parhaiten pääkaupunkilaisten tunnelmat.

Washington on lumihysterialle erityisen otollista aluetta, sillä täällä on totuttu leutoihin talviin. Pari vuotta sitten tammikuussa kaupunki aukaisi jopa ulkouima-altaat, koska lämpötilat nousivat hellelukemiin. Tavallisena talvena mittari pysyy Suomen huhti-toukokuun luvuissa, ja muutamat lumisentit sulavat päivässä tai parissa.

Tämä talvi on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kylmä ja valkoinen. Juuri ennen joulua pääkaupunkiin humahti vuorokaudessa 45 senttiä lunta, ja kuluneena viikonloppuna valkoista materiaa tuli alas samassa ajassa yli 60 senttiä.

Mitä sitten lopulta tapahtui? Paljon, mutta ei mitään kaaosta muistuttavaakaan.

Lähdimme mieheni kanssa lauantai-iltapäivänä taivaltamaan kohti kavereiden kanssa sovittuja lounastreffejä. Kadut olivat täynnä lumivarusteissa käveleviä perheitä, koiria ja kaveriporukoita, jotka olivat vallanneet autokaistat. Lapsia vedettiin pulkissa tai improvisoiduilla muovinpalasilla. Harvat liikkeellä olevat autot olivat nelivetomaastureita tai aurausrekkoja — ainoa näkemämme poikkeus oli juuttunut lumeen, josta ohikulkijoiden joukko punnersi sen vapaaksi.

Washingtonin lähiöissä yli 100 000 ihmistä oli ilman sähköä, koska voimalinjat olivat romahtaneet. Lähiössä asuva kaveri tekstasi heidän olevan laskemassa mäkeä: kotona odotti pino takkapuita, kynttilöitä, vilttejä ja muutama pullo punkkua viileää iltaa varten. ”Romanttista!” hän kuvaili.

Metron maan alla olevat asemat toimivat, joten suuntasimme lounaan jälkeen Washingtonin paraatikeskustaan. Ei kaaosta sielläkään, vaan hiihtäjiä, lumipallotaisteluita, lumijalkapalloa ja erinäisiä lumiveistoksia jököttämässä muistomerkkien ja museoiden lomassa. Pääkaupungin tavallinen humina oli poissa, ja satukirjamaiseman epätodellisuutta korosti pehmeä, siunattu hiljaisuus. ”Tällainen olisi maailma ilman autoja”, kaveri totesi.

Illalla kotiin palatessamme eräs herra makasi sekavassa tilassa lumihangessa, josta hänet saatiin nostettua ylös kolmen miehen voimin. Kävimme hakemassa läheisestä kodittomien suojasta henkilökuntaa, joka vei miehen sisätiloihin kuumaan suihkuun. Hoitajan mukaan suojat olivat täyttyneet jo lumipyryn alkaessa, ja asiakkaat pidettiin lämpiminä vilteillä, talvitakeilla ja ruokalahjoituksilla. Varmasti myrsky vaati osansa, mutta kadut olivat tyhjentyneet kodittomista niin tehokkaasti, että pystyi toivomaan heidän kaikkien mahtuneen lämpimiin sisätiloihin.

Ehkä Washington selvisi valkoisesta maailmanlopusta hyvin juuri ylettömän hysterian ansiosta, kuka tietää. Ehkä sen ansiosta monet jäivät sisätiloihin eivätkä lähteneet autoillaan seikkailemaan ja juuttumaan hankeen, jättivät ostoskeskusreissun ja baari-illan väliin, kutsuivat kaverit kylään ja pelasivat lautapelejä.

Washingtonilaiset ovat tottuneet varustautumaan erinäisiin uhkiin, hurrikaaneista terrori-iskuihin, ja poikkeustilanteen osuessa kohdalle he pystyvät melkein brittiläisellä tyyneydellä selviytymään kuiville. Monet tuntuvat jopa toivottavan työpaikat ja koulut sulkevat lumipäivät tervetulleiksi. Ne kun ovat niitä harvoja hetkiä, jolloin työnarkomaani amerikkalainenkin voi ottaa hyvällä omallatunnolla vapaapäivän ja lähteä kakaroiden kanssa pulkkamäkeen.

Kuvat: Daniel Smith.

Kommentoi Facebookissa
Olutposti 2019
Nauti tyhjyydestä