Pelon maantiede

Teksti Mirka Kartano

Milloin väkivalta on rasistista? Intialaisnuorten pahoinpitelyt kuohuttavat Australiassa.

Loppiaisen alla 21-vuotias Nitin Garg oli kävelemässä kotiinsa, kun hänen kimppuunsa hyökättiin. Pikaruokaravintolassa yövuorossa olleen intialaisopiskelijan elämä päättyi puukoniskuihin melbournelaisessa länsilähiössä. Tappaja liikkuu edelleen vapaana.

Gargin kohtalo on vain surullinen jatko pitkään jatkuneelle väkivallan aallolle, jonka kohteena on yhä useammin intialaisopiskelija. Suurin osa päällekarkauksista ja uhkailuista on raportoitu Melbournessa, jossa asuu maan suurin intialaisväestö. Australian toiseksi suurin kaupunki on tilastojen valossa yksi maailman parhaimmista kaupungeista elää, mutta intialaisopiskelijoiden kauhukokemukset ovat nostaneet Melbournen ja Australian viime aikoina synkempiin otsikoihin. The Australian -lehden mukaan vuonna 2008 Australiassa joutui väkivallan uhriksi 1447 intialaista, mikä on 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Runsaasti mediajulkisuutta saaneet väkivaltaisuudet ovat johtaneet Intian ja Australian diplomatiasuhteiden kärjistymiseen. Gargin kuolema näyttää olleen viimeinen pisara intialaishallitukselle, joka julkisti pian tapahtuneen jälkeen matkailijavaroituksen Australiasta.

Intialaiset nuoret ovat kuitenkin olleet jo pidemmän aikaa varpaillaan. Puskaradion ja intialaismedian myllytyksen myötä intialaisten opiskelijaviisumihakemukset putosivat viime vuodesta puoleen. Tällä on vaikutusta myös maan talouteen, sillä intialaisten kato iskee suoraan koulutussektorin kassalippaaseen. Pelkästään Victorian osavaltiossa, jonka pääkaupunki Melbourne on, intialaisopiskelijoiden kaikkoaminen maksaa arviolta neljä miljardia dollaria (noin 2,5 miljoonaa euroa).

Koulutus on maan toiseksi arvokkain ja Victorian osavaltion rahakkain vientituote. Voisi kuvitella, että poliittisella tasolla herättäisiin pohtimaan, mitä tilanteelle voidaan tehdä. Mitään ratkaisua intialaisten ahdinkoon ei ole ollut kuitenkaan näköpiirissä. Intialaisopiskelijoiden kattojärjestö The Federation of Indian Students vetosi Australian hallitukseen jo viime vuoden syyskuussa, jotta väkivaltaisuudet saataisiin loppumaan. Toistaiseksi viranomaistasolla on tyydytty kinastelemaan vain siitä, ovatko hyökkäykset näyttöä rasismista vai ovatko yötöillä kalliita lukukausimaksuja rahoittavat, halvoissa lähiöissä asuvat intialaiset sosioekonomisen taustansa vuoksi vain sattumanvaraisia uhreja.

Pitkää ilta- ja yövuoroa pikaruokaravintoloissa, siivoojina ja taksikuskeina paiskivat intialaiset ovat toki työolojen puolesta helppoja kohteita. Mutta kun intialaisilta itseltään kysytään kokevatko he ulkona liikkuessaan rasismia, vastaukset ovat useimmiten hyvin yksikantaisia: huutelu, nimittely, uhkailu ja väkivalta ovat valitettavaa arkipäivää. The Weekend Australian -lehden haastattelemat intialaiset ja pakistanilaiset opiskelijat kertoivat pelkäävänsä eniten 16-26-vuotiaita syrjäytyneitä australialaisnuoria, jotka kokevat intialaiset ja heidän korkean koulutustaustan uhkana. Huoli työpaikkojen liukumisesta koulutettujen intialaisten käsiin on lisännyt jännitettä.

Victoriassa asiaa yritetään ratkaista lisäämällä valvontaa. Monet asukkaista peräänkuuluttavat valvontakameroita ja useampia poliisipartioita, jotta lisääntynyt väkivalta saataisiin aisoihin. Moni australialainen kuitenkin on herännyt pohtimaan, mikä näiden puukkojen kanssa heiluvien nuorten kohdalla on oikein mennyt vikaan. Auttaako poliisipartioiden lisääminen ongelmaan, jonka syyt ovat selvästi valvonnan puutetta syvemmällä?

Tätä kirjoittaessani Victorian Ballaratin kaupungissa raportoitiin kolmen päivän aikana neljä hyökkäystä intialaisia kohtaan. Kaksi uhreista oli intialaistaustaisia taksikuskeja. Päällekarkaus tapahtui vain päivää sen jälkeen, kun australialaismies tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen taksikuskin pahoinpitelystä ja uhkailusta. Paikallisen vanhemman konstaapelin mukaan rasismilla ei ollut osuutta asiaan.

Samalla The Age -lehti julkaisi kansallisen tutkimuksen, jonka mukaan hieman yli puolet victorialaisista ei usko intialaisopiskelijoihin kohdistuneiden hyökkäysten olevan rasistisia. Sattumanvaraista väkivaltaa tai rasismia, pelko intialaisten keskuudessa on kuitenkin tosiasia, jota ei pyyhitä pois poliittisilla kaunopuheilla tai asennetutkimuksilla.

Kommentoi Facebookissa
Route Couture
Migration Comics