Teksti Taru Torikka

DIY-ähky parantui! Vanhoista housuista tuli hentoja tipuja.

En ole tehnyt juuri mitään käsitöihin tai tuunailuun viittaavaakaan koko talvena. Inspiraation tarjonnasta ei todellakaan ole ollut puutetta: tuntuu, että puoli pukeutumista harrastavaa maailmaa hakkaa niittejä hartioihin, ompelee vetoketjuja huiveiksi ja punoo köysistä toinen toistaan hienompia asusteita.

Askartelun vaikutus näkyy helsinkiläisissä pienissä muotiputiikeissakin. Moni nuori suunnittelija luo juuri nyt nahanpalasista, rievuista, höyhenistä ja muusta dyykatusta materiaalista hyvinkin raffin näköistä settiä. Mikäs siinä, mutta luontainen vastarannankiiski on jo näennäis-diy-ähkyn partaalla.

Kunnes ryhdyin uppoutumaan tosissani Ann Demeulemeesterin tämänkeväisen kokoelman tunnelmiin. Belgialaisen neron vaatteissa on käytetty etäisesti lintuihin viittaavaa printtiä, ja minä tajusin kaipaavaani elämääni sulavalinjaisia siivekkäitä. Kun vielä Kingdom of Stylessa esiteltiin taiteilija Christina Empedoclesin taiteltuja lintumassoja, tartuin toimeen.

Etsin jopa pari minuuttia lintukirjasta mallia, mutta päädyin lopulta piirtämään ihan itse oman kuikelomallini.

Leikkasin muutaman mielikuvituslinnun siluetin mustasta mokkanahasta. Nahka kuului aiemmin ratkenneisiin housuihin. Vahvistin hentoja tipuja silittämällä ne liimakankaalle.

Kiinnitin valmiit mokkalinnut parilla pistolla summittaiseen kaulaketjuun. Tarkoitus on, että ne näyttävät juuri pyrähtäneen lentoon.