YleinenKirjoittanut Maria Haanpää

Epämiellyttävä mahdollisuus

Lukuaika: 2 minuuttia

Epämiellyttävä mahdollisuus

SääasemaSääasema

Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 10.8.–16.8.

Maailman vuotuiset hiilidioksidipäästöt laskivat viime vuonna ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä, edellisen vuoden päästöihin verrattuna siis. Vuonna 2009 päästöt olivat nyt julkaistun arvion mukaan yhteensä 31,1 miljardia tonnia. Tämä oli valitettavasti vain 400 miljoonaa tonnia eli 1,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Talouskriisit kutistivat hiilidioksidipäästöjä vähemmän kuin odotettiin.

Uusiutuvan energian järjestelmiin sijoitettiin vuonna 2009 enemmän rahaa kuin edellisenä vuonna, mutta tämä noin neljän prosentin kasvu, viittä miljardia euroa vastaava summa, ei sekään vielä päätä huimaa. Päästö- ja energiavertailun teki Internationales Wirtschaftsforum Regenerative Energien.

mainos

Biohiiltä tuottamalla ja sitä maahan varastoimalla voitaisiin kompensoida kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain jopa 180 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä. Tämä hiilen varastointi voisi vastata ehkä jopa kahtatoista prosenttia maailman vuosittaisista kasvihuonekaasupäästöistä. Se voitaisiin tehdä kestävällä tavalla, eli muun muassa ruoantuotantoa vaarantamatta ja luonnonsuojelutarpeet huomioiden.

Biohiiltä (engl. biochar) valmistetaan biomassasta samalla menetelmällä kuin puuhiiltäkin. Biohiilen käyttö hiilen sidonnassa ja varastoinnissa perustuu sihen, että sen hajoamiseen maaperässä kuluu satoja tai tuhansia vuosia. Aivan kuten puuhiili, biohiilikin toimii lisäksi hyvänä maanparannusaineena, ja sitä voidaan käyttää myös uusiutuvana polttoaineena.

Biohiilitutkimus julkaistiin Nature Communications -lehdessä. Siitä kirjoittivat Technology Review ja The Guardian. Aiheesta kiinnostuneille löytyy myös yleistajuinen, biohiilen pienimuotoista käyttöä käsittelevä Mongabay.comin tuore artikkeli Could biochar save the world?

Hakattujakin metsiä kannattaisi suojella, ainakin Kaakkois-Aasiassa. Borneolla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että useammankin perättäisen hakkuun kohteena olleissa metsissä oli jäljellä vielä ilahduttavan paljon eliölajeja. Näiden metsien biodiversiteetti ei välttämättä köyhdy kovin paljon enää toisen hakkuukerran jälkeen. Hakkuualueiden suojeluarvo onkin siis niin korkea, että niitä ei kannattaisi muuntaa öljypalmuplantaaseiksi. Plantaasikäyttö nimittäin romahduttaa metsien biodiversiteetin murto-osaan alkuperäisestä. Tutkimus julkaistiin Proceedings of the Royal Society B -lehdessä.

Kartta: Heinäkuun 2010 keskilämpötilan poikkeama vuosien 1971–2000 keskiarvosta. Punaiset pallukat ilmentävät normaalia lämpimämpää keskilämpötilaa, siniset pallukat normaalia kylmempää keskilämpötilaa. Mitä suurempi pallukka, sitä suurempi poikkeama pitkän aikavälin keskilämpötilasta. (© National Climatic Data Center/NESDIS/NOAA)

Päättynyt heinäkuu oli NASA:n tilastojen mukaan maailmanlaajuisesti mittaushistorian viidenneksi lämpimin heinäkuu. NOAA:n mukaan se oli toiseksi lämpimin heinäkuu, ja tämän vuoden seitsemän ensimmäistä kuukautta olivat mittaushistorian lämpimin tammi-heinäkuu. Mittauksia on tehty vuodesta 1880 lähtien.

Heinäkuussa oli keskimääräistä lämpimämpää varsinkin Euroopassa, Länsi-Venäjällä ja Itä-Aasiassa. Sään äärevyys johti todellisiin katastrofeihin kuten Venäjän helleaalto ja kuivuus maastopaloineen, Pakistanin monsuunisateisiin liittyvät tulvat sekä Kiinan rankkasateiden aiheuttamat maanvyörymät.

Columbia Journalism Review’n mukaan viimeaikaisia ennätyksellisiä sääoloja on käsitelty tiedotusvälineissä hyvin onnistuneestikin – tarkoittaen muun muassa, että moni toimittaja on ehtinyt oppia mitä eroa ilmastolla ja säällä on. Aina kuuluu selittää maltillisesti, että yksittäisestä säätapahtumasta ei pystytä sanomaan, että missä määrin ilmastonmuutos on ehkä aiheuttanut sen. Samalla on totta, että tuo sinänsä täysin korrekti turvalause kuulostaa sitä heppoisemmalta mitä enemmän niitä sään ääri-ilmiöitä sattuu.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan viime aikojen tapahtumat ovat ”ennenkuulumaton sään ääri-ilmiöiden sarja”, joka panee miettimään, voisiko sillä olla jotain yhteistä sen kanssa, mistä Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoitti jo vuosia sitten: juuri tällaiset säätapahtumat todennäköisesti yleistyvät ja voimistuvat, kun ilmastonmuutos etenee.

NASA pohtii omassa sääanalyysissään, olisiko heinäkuu 2010 nyt esimerkki siitä, ”miltä ilmaston lämpeneminen näyttää”. Niille jotka haluavat nähdä valokuvia tapahtumista, jotka voivat johtua myös ilmastonmuutoksesta vaikka kaikki toivovatkin että niin ei olisi, suosittelemme The Big Picturen koosteita Venäjältä, toistamiseen Venäjältä, Pakistanista, Pakistanista toisenkin kerran, ja Kiinasta.