Kirjeenvaihtajat
Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.
Teksti Oona Juutinen
Elektroninen moskiitto ajaa nuoret tiehensä.
Metroasemilla, kauppojen edustoilla ja erilaisilla aukioilla hengaavat nuoret tuntuvat olevan ärsytyksen aihe jotakuinkin kaikkialla maailmassa. Konstit ovat monet, kun elämäänsäkyllästyneet aikuiset pyrkivät teineistä eroon.
Viime aikoina olen saanut seurata näitä tuhoontuomituilta vaikuttavia pyrkimyksiä oikein aitiopaikalta. Asuinaluettani pidetään jokseenkin huonomaineisena ja naapuruston pääkallopaikkana, kaiken pahan alkuna ja juurena, toimii suoraan kämppäni edessä oleva aukio. Aukiolla kun hengaa usein iltaisin lauma teini- ja vähän vanhempiakin poikia. Heitä kutsutaan täällä nimellä hangjongeren, hengakundit.
Hengakundit saavat naapuruston asukit kuulemma tuntemaan olonsa turvattomiksi. He kun kehtaavat pyöriä kaduilla yöaikaan, huutelevat joskus ohikulkijoille ja toisinaan pummaavat tupakan. Paikallislehden artikkeleita aiheesta lukiessa voisi kuvitella olevansa vähintäänkin Bronxissa. Kumma kyllä, itse en ole huomannut minkäänlaista häiritsevää tai uhkaavaa käytöstä kundien tienoilta – ja minä sentään liikun ulkona yöaikaan, toisin kuin suurin osa tämän naapuruston asukeista! Ainoa kerta, kun aukiolta kuului sellainen möykkä ja mekkala, että oli noustava sängystä ja mentävä katsomaan mistä helvetistä oikein on kyse, oli asialla valkonaamainen, perushollantilainen keski-ikäinen mies tukevassa humalassa.
Paikalliset päättäjät ovat jokatapauksessa päättäneet ottaa ongelman vakavasti ja tehdä asialle jotain. Se jokin on nimeltään Moskiitto.
Moskiitto on korkeataajuista ääntä erittävä elektroninen laite. Äänen taajuus on 17.4 kHz, ja sen kuulevat vain nuoret, yleensä alle 20- tai 25-vuotiaat. Ääni on ärsyttävä ja riipii päätä niin, etteivät nuoret enää tahdo hengata äänen kantoalueella. Tällä sitten on tarkoitus estää ns. antisosiaalista käytöstä, mikä siis kattaa suunnilleen kaiken kavereiden kanssa oleskelusta graffiteihin, niinkutsuttuun vandalismiin ja huumeiden diilaamiseen.
Laite kehitettiin vuonna 2005 Walesissa, kun paikallisen kaupan edessä hengaavat teinit haluttiin hus hemmettiin maksavia asiakkaita häiritsemästä. Sittemmin Moskiittoa on myyty Briteissä kolmisentuhatta, ja Hollannissakin jo yli 500. Tällä hetkellä kuka tahansa hollantilainen voi ostaa itselleen sellaisen ja asettaa sen vaikkapa tontilleen tai kauppaansa.
Melko testaamatonta Moskiittoa vastustetaan myös laajalti. Sen on todettu voivan aiheuttaa muunmuassa tasapaino-oireita, pyörrytystä ja pääkipua. Erityisesti laitteen vaikutusta pikkulapsiin pohditaan, nämä kun saattavat vahingossa altistua äänelle pitkiä aikoja kerrallaan aikuisten huomaamatta. Briteissä on esitetty Moskiiton olevan nuorten vastaista syrjintää, ja Hollannissa pohditaan, olisiko se peräti perustuslain vastainen.
Aukiolla kämppäni edessä Moskiittoja on peräti kolme kappaletta, ja päällä ne ovat yhdentoista ja neljän välillä yöllä. Ainakaan toistaiseksi varsinaisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole näkynyt. Hengakundit kyllä loistavat parhaillaan poissaolollaan, mutta jopa asiasta virallisesti vastuussa olevat tahot tunnustivat lehdessä, että se johtunee lähinnä huonosta säästä.
Yksi todellinen vaikutus Moskiitolla sentään on ollut. Se todistaa, että luovat teinit kykenevät kääntämään aikuisten säännöt ja rajoitukset päälaelleen, omaksi voitokseen. Moskiitto nimittäin antoi idean kännykän soittoäänelle, josta tuli kaupallinen menestys. Esikuvansa kaltaisella periaatteella toimiva, ensin Teen Buzz- ja sittemmin Mosquito -nimellä tunnettu soittoääni kun on siitä kätevä, että ei haittaa jos känny pärähtää oppitunnin aikana: opettaja ei sitä kykene kuulemaan, eikä rangaistustakaan siten seuraa.