Roskiksesta rosikseen

Kirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Oona Juutinen

Belgiassa dyykkaaja saa kimppuunsa poliisit ja ympäristöjärjestöt.

Helmikuun lopussa Belgian poliisi pidätti dyykkaajan saatuaan tämän kiinni penkomasta poisheitettyjä, viimeisen myyntipäivänsä ohittaneita tuotteita ruokakaupan roskalaatikosta. Kolme dyykkaajaa pääsi pakoon, mutta ”Olliena” tunnetulle nuorelle miehelle heilahti häkki. Yleensä dyykkaamisesta selviää nuhtelulla tai enintään sakoilla, mutta tällä kertaa asia päätettiin viedä oikeuteen asti.

Ollie joutui odottamaan oikeudenkäyntiään viikon poliisiputkassa. Syytteiksi tälle luettiin murto ja varkaus. Tuomari päätti kuitenkin tapauksen tutkimiseen tarvittavan lisää aikaa, ja ilmoitti lykkäävänsä oikeudenkäyntiä kuukaudella. Niinpä Ollie joutuu nyt istumaan sellissä kuukaudenpäivät uutta käsittelyä odottaen.

Kyseessä taitaa olla ensimmäinen kerta täälläpäin maailmaa kun dyykkaamisesta joutuu vankilaan. Ollien tapauksessa kyse taitaa kuitenkin pohjimmiltaan olla ihan muusta kuin muutamasta luvatta roskiksesta kaivetusta leipäpaketista ja jugurttipurkista.

Ollie kuuluu ryhmään ympäristöaktivisteja jotka ovat asuttaneet Belgian Bryggessä sijaitsevaa kaatouhan alla olevaa Lappersfortin metsää viime vuoden syyskuusta lähtien. Aktivistit ovat rakentaneet asuntonsa puihin pelastaakseen ne hakkuilta, eivätkä paikalliset viranomaiset luonnollisestikaan ole riemuissaan asiasta.

Lappersfortin asukkaat ovatkin sitä mieltä, että Ollien pidätys on vain uusi keino pyrkiä kriminalisoimaan ryhmä, metsän pelastamiseen tähtäävää rauhanomaista liikettä kun on muuten kovin vaikea demonisoida julkisuudessa.

”Vai onko viimeisen myyntipäivänsä ohittaneen mutta yhä syötävän ruoan ottaminen rikollista näinä talous- ja ympäristökriisin aikoina?”, kysytään Ollien tukiryhmän lähettämässä lehdistötiedotteessa.

Myös Ollien asianajajan mukaan tämän kytkökset Lappersfortiin ovat suuri syy pidätyksen jatkumiseen. Aktivisteja ollaan painostettu kaikenlaisin keinoin luopumaan projektistaan, mutta kimpsujensa ja kampsujensa pakkaamisen sijaan nämä ovat asuneet sitkeästi puumajoissaan läpi talven, eikä valtaukselle näy loppua.

Toinen Ollien tapaukseen vaikuttava seikka lienee se, ettei tämä suostu esittämään henkilöllisyystodistustaan poliisille. Kyseessä on Hollannissa ja Belgiassa hyvin tavallinen protestin muoto, mutta syyttäjän mukaan tämä kertoo Ollien röyhkeästä asenteesta oikeusjärjestelmää kohtaan. Vaikka näin olisikin, siitä Ollieta tuskin voisi syyttää – kun dyykkaamisesta joutuu putkaan ja sitten vielä kuukauden tutkintavankeuteen, vähemmästäkin usko kaikenlaisiin lakipykäliin ja oikeuden toteutumiseen rapisee.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos loppuu

Ollien pidätys ja sitä seuranneet oikeustoimet ovat melkoisen absurdeja jo itsessään, mutta vielä hullummaksi tilanteen tekee tapa jolla monet paikalliset ympäristöjärjestöt ovat kiirehtineet julistamaan pesäeroa dyykkaajiin. Ryhmät, jotka tukivat avoimesti Lappersfortin metsän valtausta, ovat antaneet lausuntoja joissa julistavat dyykkaamisen olevan ikävää pikkurikollisuutta, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristöaktivismin kanssa.

On surullista nähdä poliisin hajota ja hallitse -tekniikan todella toimivan. Vaikeina aikoina erilaisten ruohonjuuritason järjestöjen, aktivistien ja muiden toimijoiden tulisi tukea toisiaan pienistä erimielisyyksistä ja erilaisista toimintatavoista huolimatta, eikä antaa viranomaisten syventää juopaa välissään. Toisten mustamaalaaminen silkasta pelkuruudesta tai oman profiilinsa nostamiseksi on jotakuinkin alhaisinta mahdollista toimintaa.

Jonkun pitäisi heristää sormea tai peräti nyrkkiä kyseisille organisaatioille. Kaveria ei jätetä! Ja kuten lehdistötiedotteessa muistutetaan: ruoan hakeminen roskiksesta ei ole rikos!

Kommentoi Facebookissa
Oona Juutinen