31. päivä

Teksti Oksana Tšelyševa

Venäjän perustuslain 31. artikla takaa kansalaisille kokoontumisvapauden.

Triumfalnajan aukiolla Moskovassa järjestettiin maanantaina 31. elokuuta Venäjän perustuslain artiklaa 31 – kokoontumisvapautta – puolustava mielenosoitus.

Venäjän poliittinen tilanne on kärjistynyt. Minkäänlaiset vähänkään hallitsevaa eliittiä kritisoivat kokoontumiset eivät ole olleet vähään aikaan mahdollisia. Tämä oli ennalta arvattava useiden tekijöiden seuraus. Ahdistelun ja kovenevien kostotoimien ilmapiiri on pelotellut osallistujia pois; toisaalta viranomaiset ovat myös melko hyvin onnistuneet jakamaan opposition.

Opposition jakaminen on onnistunut monenlaisilla keinoilla. On sijoitettu vasikoita, luotu provokaatioita ja tehty sopimuksia entisten oppositiojohtajien kanssa tarjoamalla heille korkeita virkoja Kremlistä. Tämä muodonmuutos tapahtui oikeistovoimien liiton SPS:n entiselle johtajalle Nikita Belykhille. Puolue lakkasi olemasta johtajansa loikkauksen myötä – aivan kuin se olisi ollut yhden henkilön puolue. Poliittisten murhien yleistyminen on toinen tilanteeseen vaikuttava tekijä.

Samaan aikaan protestihengen sanotaan lisääntyvän laajojen venäläisten väestöryhmien keskuudessa. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin talouskriisi on vaikuttanut syvästi tavallisten ihmisten hyvinvointiin. Välillä jopa pääministeri Vladimir Putinin on myönnettävä tilanteen kriittisyys – kuten Pikaljovon kaupungissa, kun sen asukkaat tukkivat valtatien vaatien maksamattomia palkkojaan.

Toinen syy on viranomaisten rankaisemattomuus. Tuore tapaus sattui pienessä Snejiskin kaupungissa Tseljabinskin alueella, kun kaksi poliisia murhasivat raa’asti 17-vuotiaan pojan. Ensin häntä hakattiin vasaralla poliisien päämajassa. Sen jälkeen kiduttajat veivät hänet metsään ja ampuivat. Tieto tragediasta ja massaprotesteista vuoti suljetun kaupungin ulkopuolelle yhden asukkaan kautta. Sen sijaan, että sisäministeriö aloittaisi kunnon tutkimukset hiljentääkseen kaupungin, se herättää lisää epäluottamusta väittämällä, ettei toisella tappajista ollut mitään yhteyttä poliisiin ja toinen ei ollut työvuorossa murhan tapahtuessa. Poliisipäälliköt selittivät, että tappajan työvuoro oli ehtinyt loppua ennen murhaa.

Näissä olosuhteissa Eduard Limonovin, kielletyn NBP-puolueen johtajan, seuraajat Toinen Venäjä-liikkeen sisällä ehdottivat uutta taktiikkaa väkivallattomaan protestiin. Sen nimi on ”Strategia 31”, joka viittaa suoraan Venäjän perustuslain 31. artiklaan, joka takaa Venäjän kansalaisille oikeuden julkisiin kokoontumisiin.

Ihmisiä kutsutaan osallistumaan rauhanomaiseen kansalaistottelemattomuuteen aina kuun 31. päivänä, kun kuukaudessa sellainen on.

Ensimmäinen tällainen kokoontuminen järjestettiin heinäkuun 31. Moskovassa, Pietarissa, Donin Rostovissa ja Nizni Novgorodissa.

”Sisäministeriön Moskovan-osasto myönsi virallisesti, että 47 ihmistä on pidätetty”, Limonov kirjoitti tuolloin blogissaan. ”Todistajat väittävät, että mellakkapoliisi käytti kovia ja usein väkivaltaisia keinoja. Kuitenkin he saivat käskyn pidättää rajallisen määrän ihmisiä. Muuten pidätettyjen määrä paljastaisi, että enemmän kuin tusinat venäläiset ovat voittamassa pelkonsa ja vastarintaliikettä ollaan generoimassa.”

Elokuun 31. päivänä tilanne kehittyi saman skenaarion mukaan, mutta uusia yksityiskohtia tuli mukaan.

Muun muassa legendaarinen Ludmila Alexeeva, Moskovan Helsinki-ryhmän johtaja päätti avoimesti tukea protestia. 84-vuotias Alexeeva kävelee keppien varassa, mutta saapui paikalle. Mellakkapoliisi esti häntä häiritsemästä pidätyksiä.

Tässä välissä noin kolmekymmentä ihmistä, mukaan lukien tapahtuman organisoijat, oli pidätetty. Eduard Limonov oli pysäytetty kaukana tapahtumapaikasta.

”Poliisin on täytynyt soveltaa paljon innovatiivisia tekniikoita jäljittääkseen minut”, hän kertoi minulle puhelimessa. ”Valvonta oli tiukkaa kotitaloni pihalta lähtien. Mutta he tekivät virheen ja pidättivät minut liian aikaisin. Siellä oli myös paljon toimittajia, jotka todistivat pidätystä ja saattoivat minut poliisiautoon. Näin poliisi ei onnistunut luomaan tekosyytä pitää minut huostassaan.”

Eduard Limonov olikin ensimmäinen, joka päästettiin ulos Tverskojn piirikunnan poliisiasemalta. Muita pidätettyjä kuulusteltiin ja haastettiin oikeuteen. Syytettynä on muun muassa Limonovin tukijat Maxim Gromov ja Kirill Kljonov sekä vasemmistorintaman Konstantin Kosjakin. Kaikkia kolmea syytettiin poliisin vastustamisesta. Kuitenkin lukuisien tarkkailijoiden ja journalistien kuvaama valokuva- ja videomateriaali heidän pidätyksestään todistaa, ettei kukaan kolmesta ole voinut vastustella. Heidän oli nimittäin mahdotonta liikkua, kun heidät raahattiin poliisiautoihin.

”Heidät vain napattiin varoittaviksi esimerkeiksi”, Limonov toteaa. ”Gromov ja Kljonov eivät ole kovin suosittuja poliisin keskuudessa. Kosjakin on yksi mielenosoituksen virallisista toimeksiantajista, jota he aikovat uhkailla.”

Strategia 31 kerää alleen erilaisia poliittisia näkemyksiä: yhteistä on vain perustuslain takaaman kokoontumisvapauden puolustaminen.

”Se, mistä pidän Strategia 31:ssä, on oikeuden priorisoiminen ideologioiden ja poliittisten agendojen yläpuolelle”, Limonov sanoo. ”Se myös houkuttelee lisää ihmisiä. Näihin tapahtumiin ei osallistu ainoastaan aktivisteja. Elokuun 31. päivän mielenosoitukseen osallistui tuplamäärä ihmisiä kuukautta aiempaan verrattuna.”

Katso kuvia ja videota elokuun 31. päivän mielenosoituksesta.

Kommentoi Facebookissa
voima
  • 4.9.2009

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML tägejä ja attribuutteja:

<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

Kiva, että haluat kommentoida artikkeleita. Muista kuitenkin hyvät käytöstavat ja se, että olet itse vastuussa kirjoituksestasi.