Miksi Ranska raivoaa?
Annastiina Heikkilä
Schildts & Söderströms, 220 s.
Ranskan keltaliivien ensimmäinen mielenosoituslauantai 17. marraskuuta 2018 keräsi noin 280 000 mielenosoittajaa eri puolille maata. Poikkeuksellista oli mielenosoitusten laaja-alaisuus ja se, että lähes puolet mielenosoittajista oli naisia. Keltaisiin huomioliiveihin – jollainen pitää lain mukaan löytyä jokaisesta ranskalaisesta autosta – pukeutui niin pienyrittäjiä, työntekijöitä, eläkeläisiä kuin työttömiäkin.
Tätä kirjoittaessa protestointi jatkuu Ranskassa edelleen. Ylen journalistin, Annastiina Heikkilän Miksi Ranska raivoaa? käy läpi Ranskan keltaliiviliikkeen kiihkeimmän kauden ja pyrkii vastaamaan siihen, mikä sai ranskalaiset kapinoimaan ja vandalisoimaan ympäristöään ennennäkemättömällä tavalla.
Mielenosoittajien suuttumus on henkilöityitynyt alusta lähtien yhteen mieheen: Ranskan presidentti Emmanuel Macroniin, joka oli tehnyt rakettimaisen nousun Ranskan politiikan kovimpaan ytimeen. Tuoreena kasvona Macronin uskottiin kykenevän muuttamaan ranskalaista yhteiskuntaa perinpohjaisesti ja nopeasti. Yksi Macronin keskeisiä vaalilupauksia oli ollut omaisuusveron poistaminen, minkä hän toteuttikin varsin nopeasti valtaan päästyään. Todellista suuttumusta aiheutti kuitenkin polttoaineveron korotus, jolla oli tarkoitus taistella ilmastonmuutosta vastaan.
Polttoaineen hinnan nosto kokonaisen mellakan syynä voi tuntua ylimitoitetulta, mutta päätös sytytti vuosikymmeniä kyteneen tyytymättömyyden ilmiliekkeihin. Miksi Ranska raivoaa? keskittyykin yksittäisten päätösten taustalla oleviin juurisyihin ja erittelee niitä kiitettävällä tarkkuudella.
Erityisen mielenkiintoista on brittiläisen tietokirjailijan David Goodhartin alkujaan esittämä havainto, kuinka globalisaatio on tuonut toisaalta vaurautta, mutta luonut merkittävää alueellista eriarvoisuutta. Samalla sosiaalinen liikkuvuus on hyytynyt, eivätkä ihmiset välttämättä kykene enää etenemään yhteiskunnan alemmista kerroksista ylempiin. Merkittävä osa liberaaleista ja kansainvälisistä äänestäjistä ei ymmärrä syrjäkylien ihmisiä tai heidän huoliaan – eivätkä jälkimmäiset myöskään kaupunkilaisten todellisuutta. Politiikasta on tullut kamppailua globalisaation voittajien ja häviäjien kesken.
Täysin tiivis Heikkilän analyysi keltaliivimellakoista ei ole, sillä kirjoittaja ei juuri ota kantaa Macronin päätökseen poistaa Ranskasta omaisuusvero. Kirjassa veron poistaminen ”saattoi olla taloudellisesti perusteltua, mutta symbolisesti se oli riskialtista”. Kyse ei kuitenkaan ole vain symboliikasta. Omaisuusveron poistaminen lisää hyvin todennäköisesti yhteiskunnallista eriarvoisuutta, joka siis on yksi keltaliiviliikkeen kapinan pääsyistä. Veron poistamisen problematiikkaa olisi voinut analysoida hieman syvemmin.
Tästä pienestä puutteesta huolimatta Miksi Ranska raivoaa? on pätevä ja sujuva esitys Ranskan keltaliiviliikkeen kapinan taustoista. Samalla kirja auttaa ymmärtämään muita Euroopan politiikan muutosvirtoja brexitistä oikeistopopulismin suosioon.
