Kuolema Venetsiassa
Thomas Mann
Suomen Kansallisteatteri
☆☆☆
Vakavan ja synkkämielisen kirjailija Gustav von Aschenbachin roolihahmossa on intensiivistä hulluutta, joka ajaa hänet romahduksen partaalle. Kielletyn rakkauden kohteena on Lidon rannalla kulkeva nuori poika, jota Aschenbach ei kertaakaan edes puhuttele, mutta joka muodostuu hänelle pakkomielteeksi. Mannin novelli ilmestyi vuonna 1912, jolloin homoseksuaalisuus oli toki visusti pidettävä piilossa.
Hullaantuminen, syyllisyys, kauneuden ja nuoruuden kiihkeä etsiminen ja uhkaava rappio ovat vähäeleisen näytelmän liikevoimia. Tiimalasin kasaksi valuva hiekka mittaa jäljellä olevaa aikaa. Muutoin staattisessa lavastuksessa vähän vain puetaan ja riisutaan, vaihdetaan istuimia. Sellisti Artturi Aalto sävyttää sellollaan tunnelmaa. Verrattuna Luchino Viscontin novellista ohjaamaan upeaan elokuvaan vuodelta 1971 nojaa Michael Baranin dramatisointi sisäisiin jännitteisiin visuaalisten sijaan.
Saattaa olla, että Suurelle näyttämölle juhlaillaksi siirretyn näytelmän teho on Pienellä näyttämöllä tiheämpi. Mutta isollakin lavalla Puotila laittaa itsensä likoon, kirjaimellisesti, ja ryömii tuskissaan vesialtaassa venetsialaisten marmoripylväiden keskellä. Illan päätteeksi juhlakalu tulee onniteltavaksi kylpytakissa.
Suomen Kansallisteatteri Kuolema Venetsiassa
ROOLEISSA Jukka-Pekka Palo ja Jukka Puotila
MUUSIKKO Artturi Aalto
OHJAUS JA DRAMATISOINTI Michael Baran
SUOMENNOS Oili Suominen
LAVASTUS JA PUKUSUUNNITTELU Tarja Simone
VALO- JA VIDEOSUUNNITTELU Ville Toikka
ÄÄNISUUNNITTELU Kristian Ekholm
NAAMIOINNIN SUUNNITELU Jari Kettunen
OHJAAJAN ASSISTENTTI Amanda Palo
