Punainen saari
Robin Campillo
★★★★
Vaikka Madagaskar itsenäistyi vuonna 1960, sen suhde entiseen emämaahan jäi pitkäksi aikaa monin tavoin alisteiseksi. Cannesissa BMP:stä (2017) palkitun Robin Campillon tuore elokuva sijoittuu saarella sijaitsevaan 1970-luvun alun Ranskan sotilastukikohtaan, jossa henkilökunta perheineen elää kantaväestöstä huolella eristettyä elämäänsä.
Elokuva kerrotaan ympäristön jännitteitä tarkkaavaisesti havainnoivan kahdeksanvuotiaan Thomasin kautta. Aikuisten maailman valtapelit, hierarkiat, seksuaalisuus, alkoholin käyttö, sovinismi, rasismi ja hämmentävän hienosti toteutetut fantasiasankari Fantometten seikkailut sovittuvat toisiinsa lapsen uteliasta oppimista ja aikuisen muistelua toistavalla tavalla. Valitun elokuvallisen muodon onnistuneisuuden avaimia ovat Camillon oma leikkaajatausta ja muun muassa Luc Bessonin, Agnès Vardan ja François Ozon kanssa yhteistyötä tehneen kuvaaja Jeanne Lapoirien osaaminen.
Ranskalais-suomalainen näyttelijä Nadia Tereszkiewicz tekee hyvän roolin parisuhteeseensa ja jatkuviin muuttoihin kyllästyneenä perheenäitinä. Elokuvan epookki ulottuu taitavasti myös 1970-luvun ranskalaista elokuvaa imitoiviin ratkaisuihin. Esimerkiksi lopun antikolonialistisessa manifestoinnissa elää Jean-Luc Godardin haamu.
