Minä ja pingviini
Peter Cattaneo
★★★★
Argentiinan kuohuu 1970-luvulla. Sotilasjuntta syöksee presidentti Péronin vallasta ja ihmisiä katoaa kidutuskeskuksiin. Yhteiskuntarauha on romuna.
Elämäkerrallisessa elokuvassa hienostokoulun opettaja Tom Michell (loistava Steve Coogan) kaipaa viinaa ja naisia, joten hän käväisee Buenos Airesista lomallaan meren rannalla Uruguayssa. Vakuuttaakseen kauniin naisen sänkyynsä Michell pesee öljytuhossa tahriintuneen pingviinin puhtaaksi. Naisen kanssa ei synny suhdetta, mutta pingviinin kanssa kyllä.
Michellin työkaverit ja oppilaat ihastuvat välittömästi Juan Salvador -nimiseen pingviiniin. Lopulta Michell huomaa, ettei pärjää ilman ystäväänsä. Minä ja pingviini tavoittaa elämän olennaisuuksia: tunteitaan ei saa eikä edes voi paeta, ja kaikkien on oltava solidaarisia. Eläimet ovat sitä paitsi kiltimpiä kuin ihmiset – vai uskooko kukaan pingviinien olevan väkivaltainen poliittinen voima? (Tosin Yhdysvaltain presidentti Trump määräsi hiljattain pingviinialueille ”rangaistukseksi” kovat tuontitullit.)
Elokuvan takana on jäyhien tunteiden tulkki, Housut pois! -mestariohjaaja Peter Cattaneo.
