Näkemiin taivaassa
Albert Dupontel
☆☆☆☆
Joskus ihminen menettää lähes kaiken – kasvonsa, identiteettinsä, seksuaalisuutensa, kotinsa – ja vasta kun hänellä ei ole juuri mitään, hän kykenee antamaan anteeksi. Ja rakastamaan. Siinä kiteytettynä ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeista kertovan elokuvan juoni. Pinnallisemmat teemat liittyvät sotaan, vallanhaluun ja kostoon.
Vuonna 1918 käy ilmi, etteivät kaikki rintamalla kärsivät, lopen uupuneet sotilaatkaan halua lopettaa taistelemista. Sota on tuhonnut heidät. Tämä johtaa kammottaviin tekoihin rauhan ajan kynnyksellä.
Kun eloonjääneet palaavat juoksuhaudoista kotiin, jotkut saapuvat muuttuneina toisiksi ihmisiksi, itsensä kadottaneina.
Albert (elokuvan ohjaaja Dupontel) on pelastanut ystävänsä pommituksessa – vaikkei ystävä halunnut tulla pelastetuksi. Sodan jälkeen kaverukset saavat uutta virtaa elämäänsä kostonhalusta: kammottava omiaan tappanut luutnantti on Pariisissa ja tekee muhkeaa tiliä sodan kustannuksella.
Pierre Lemaitren kirjaan perustuva romanttinen elokuva yllättää muutaman kerran ennen kuin paljastuu, millä tavalla päähenkilöt rakentavat itsensä uudelleen ja kuka sittenkin tuhoutuu.