Stepa: Rakkaus ylivoimainen
PME Records (2021)
Nykyisin on virkistävää, kun joku julkaisee vahvan teemallisen albumikokonaisuuden. Kokenut räppäri Stepa on heittänyt genrelle tyypillisen ironian viitan nurkkaan ja päätänyt luottaa riimittelyssään vilpittömyyteen. Tämä on ehdottomasti paras asia muutenkin erinomaisella levyllä.
Levyn kappaleita voi luonnehtia rehellisiksi voimabiiseiksi, joissa tsempataan jaksamaan, uskomaan tulevaisuuteen ja luopumaan kyynisestä asenteesta. Toivoa annetaan niin laitoksissa kasvaville nuorille, rakkautta vailla oleville kuin väärään kehoon syntyneille.
Singlenä julkaistu avausraita Muhammad Ali on aito fanibiisi nyrkkeilylegendasta ja artistin suuresta esikuvasta. Biisi on luonteva osa kokonaisuutta, joka suorastaan paljastaa artistista itsestään hienon esikuvallisen puolen.
Antti Kurko ★★★★★
Noutaja: Never Meant to Save Us
Inverse Records (2021)
Pitkän linjan metallimuusikoiden uusi yhtye Noutaja on kaivanut auki 1990-luvun dödiksen haudan ja puhaltanut vainajaan uutta eloa. Innoituksensa lähteistä huolimatta bändin esikois-EP ei haikaile genren huippuvuosiin vaan vie sitä eteenpäin.
Kuten death metalissa yleensä, EP:n biisit elävät riffeistä. Noutajan tapauksessa ne ovat groovaavia, mutkikkaita, jyskyttäviä ja ajoittain jopa maalailevia. Saundit ovat sopivan rosoiset, ja yhteissoitto on saumatonta.
Florida death metalin esi-isän Chuck Schuldinerin vaikutus kuuluu sekä progehtavissa jaksoissa että rytmisissä junttauksissa. Lyriikoissa kritisoidaan yksisilmäistä politiikkaa ja alistavia maailmankatsomuksia.
Noutaja osoittaa, että kuolometallissa voi olla monenlaisia ulottuvuuksia.
Mika Pekkola ★★★★★
Hulda Huima: Ilma
Helmi Levyt (2021)
Monialaisen taiteilijan neljäs albumi jatkaa siitä, mihin sitä edeltänyt Maa jäi. Perinteikkään melankolinen ja sulavan melodinen suomi-folk on jälleen maustettu unenomaisilla sanoituksilla, joissa matkataan mieleen, menneisyyteen ja maailmaan. Välillä varjoista kurkistaa myös rakkauden kaipuu, mutta tärkeintä on kuitenkin suhde itseen.
Hitaat sekunnit -yhtye (Juuso Paaso kitara, Ville Laurila basso, taustalaulu ja Aleksi Karppinen rummut) hoitaa hommansa ja nostaa Huiman laulun pääosaan. Samuli Tannerin elektroniset kikkailut tuovat herkkiin ja kuulaisiin biiseihin omintakeista äänimaailmaa ja virkistävää rouheutta. Hypnoottisista kappaleista löytyy kuuntelukerta toisensa jälkeen uusia kuvioita ja yksityiskohtia.
Miia Vistilä ★★★