Leijonakuningas
Jon Favreau
☆☆
DISNEYLÄISEN PERIMÄTIEDON MUKAAN Leijonakuningas perustuu tansanialaiseen kansansatuun. Lievätkö tarinat läpensä pahasta, juonittelemalla valtaistuimen kaappaavasta hyvän kuninkaan sukulaisesta, siitä miten tämä sekoaa entisestään peläten – oikeutetusti – lähestyvää vallankumouksen aikaa, ja siitä miten ne oikeatkin kuninkaat joutuvat ymmärtämään, että valta pitää ansaita, vaikka sen olisi perinytkin, olleet kautta aikain niin ihmiskuntaa yhdistäviä, että stoorit ovat samalla mitä shakespeareläisimpiä. Leijonakuninkaan pääteemat muistuttavat William Shakespearen Macbethia, Hamletia ja tämän niin kutsuttuja kuningassarjoja, eli Rikhard- ja Henry-näytelmiä.
Nyt Jon Favreau on ohjannut Leijonakuninkaasta photorealistisesti eli valokuvan tarkkuutta jäljitellen animoidun piirroselokuvan. Jotta tällainen tekninen taidonnäyte saataisin aikaiseksi, Disneyn studiot ovat onnistuneet yhdistämään voimansa ja etenkin rahansa Tähtien sodan ydinjoukkojen eli Lucasfilmin ja Skywalker Studioiden kanssa. Favreau tuntuu oudolta valinnalta Leijonakuninkaan ohjaajaksi, vaikka onkin aikaisemmin tehnyt samoin metodein Viidakkokirjan. Kutenkin Leijonakuninkaan tarina on herkkä ja kompleksinenkin, toisin kuin muun muassa Avengers– ja Iron Man -jööttisarjat, joita Favreau on aikaisemmin ollut tuottamassa ja ohjaamassa.
Hans Zimmerin luomat massiviset taustat ovat musiikkina edelleen, mutta monin muutoksin. Zimmer on elävänä musiikkilegendana lähes John Williamsin ja Newmanin veljesten tasoa (Thomas Newman on säveltänyt ja johtanut viimeisimmät James Bondit). Elton Johnin tekemiä, jo klassikoiksi kohonneita biisejä (Can You Feel the Love Tonight, Circle of Life, Hakuna Matata) onneksi kuullaan myös, niin että vuonna 1994 Roger Allersin ja Rob Minkoffin ohjaaman Leijonakuninkaan fanit eivät poistu kesken teatterista ainakaan musiikin takia. Kaikkia vanhan elokuvan kappaleita ei kuulla. Esimerkiksi He Lives In You -laulun tilalla on huikea uusi kappale: Beyoncén (elokuvan Nala) esittämä Spirit. He Lives In You kuullaan hieman modifioituna versiona lopputekstien aikaan.
ALLERSIN JA MINKOFFIN Leijonakuninkaasta jäi kaipaamaan sen herkullisia hahmoja, joista tärkein Jeremy Ironsin näyttelemä paha Scar-leijona. Hahmo piirrettiin jopa muistuttamaan Ironsia. Outoa kyllä, sen tehtävä oli myös tuoda tutun koomista väreilyä periyhdysvaltalaiseen tuotantoon, sillä tapana on ollut, että omituinen ja ulkopuolinen hahmo puhuu englantia vahvalla brittiaksentilla. Leijonakuninkaassa näitä hassuja engelsmanneja olivat Scar-leijona ja hovilintu Zazu (ja esimerkiksi Tähtien sodissa C-3PO-droidi).
Vuonna 1994 Zazu-lintuna lenteli Rowan Atkinson ja elokuvan pelottava matriarkka, Shenzi-hyeena, oli Whoopi Goldberg. Nyt Zazuna on brittiläinen tv-tähti John Oliver, ja Shenzi on actionelokuvien tähti Florence Kasumba.
Simbana loistaa Donald Glover, yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja, joka huhuista huolimatta ei ole sukua Danny Gloverille.
Uudessakin versiossa mangusti Timon (Billy Eichner) ja pahkasika Pumbaa (Seth Rogen) varastavat shown komiikallaan. Elokuvan paras kohtaus on heidän: Kolmikko katselee tähtitaivasta. Älykkään mangustin mielestä tähdet ovat tulikärpäsiä jossain ihmeellisessä tummansinisessä jutussa, Simba näkee niissä leijonaesi-isänsä, mutta pahkasika Pumbaa on aina ajatellut, että ne ovat jopa miljardien kilometrien päässä hehkuvia kaasupalloja!
Onneksi lopputeksteissä kiitettiin Allersia ja Minkoffia.
ERITTÄIN POLIITTINEN TARINA sukujen miesten valtataisteluista oli saanut hienoisen päivityksen nykyajan vaatimusten mukaisesti. Favreaun versiossa uudeksi kuningattareksi nouseva Nala (Beyoncé!) ei enää jää taka-alalle, vaan nousee kuninkaan vierelle – ja keulii välillä ohikin.
Tarina kertoo myös tuhlaavaisuudesta. Paha kuningas ja tämän totalitarismia varjelevat hyeenalaumat kuluttavat luonnonvarat loppuun. Hyvä kuningas ei antaisi ottaa enempää kuin tarvitaan. Leijonakuninkaassa maailman tuhoaa ahneus, mutta ei ihmiskunnan nousu, vaikka ihmisen tuloon näyttämölle viittaakin Rafiki-apinan oivallus käyttää isoa ryhmysauvaa aseena (kuten Avaruusseikkailu 2001 -elokuvassa) . Tuho on estettävissä, jos oivallamme tarinan ytimen.
Mutta juuri tarinan ydintä Favreau olisi voinut päivittää ja nostaa enemmänkin.
Jon Favreau: Leijonakuningas
* * eli kaksi tähteä. 2/5
