Ennen tätä vuotta italialaisen filosofin ja yhden keskeisimmän posthumanistisen ajattelijan, Rosi Braidottin, laajasta tuotannosta oli suomennettu ainoastaan yksi teos: Riitasointuja (Vastapaino, 1993). Nyt 30 vuoden jälkeen suomalaisyleisö pääsee jälleen braidottinsa ääreen, kun niin & näin -kustantamo julkaisi käännöksen hänen tuoreesta teoksesta Tieto Ihmisen jälkeen.
Tavalliselle lukijalle Braidottin kirja ei ole helpoimmasta päästä. Se avaa kuitenkin uudenlaisia näkökulmia hahmottaa, mitä ihmisyys on, ja millä tavoin se on planetaarisesti kytkeytynyttä. Ihmisenjälkeisyys eli posthumanismi, jolla tarkoitetaan humanismin ihmiskeskeisyydestä irrottautuvaa ajattelutapaa, on keskeinen käsite. Siinä homo sapiens ei enää yksin seiso kuninkaana korkeimmalla jalustallaan, vaan hänen rinnalleen on noussut muitakin organismeja kuten mikrobeja, eläimiä ja kasveja – eikä siinä vielä kaikki – vaan myös epäorgaanisia toimijoita kuten algoritmeja, tekoälyä ja teknisiä laitteita.
Järkähtämätön ei ole myöskään Ihmisen (isolla kirjoitettuna) asema. Braidottille Ihminen on hierarkisoiva subjekti: valkoinen järkeilevä mies, joka on asettanut itsensä luonnon yläpuolelle. Tilalle tarjotaan moninaisempaa ihmisyyttä, joka lähtee feministisestä ja dekolonialistisesta ajattelusta. Varsinkin alkuperäiskansoilta meillä olisi Braidottin mukaan paljon opittavaa.
Nämä opit voivat olla myös avainasemassa Braidottin esittelemässä affirmatiivisessa etiikassa, joka pohjautuu syvempien yhteyksien hahmottamiseen. Toisin sanoen väkivalta luontoa kohtaan pitäisi ymmärtää ihmisen omana itsetuhoisuutena. Vastaavasti vaalimalla ja hoivaamalla luontoa, tekisimme itsellemme hyvää.
Johdattelemalla lukijansa syvemmälle posthumanistisen tiedon ja tietämisen teemoihin Braidotti tarjoaa uudenlaisia välineitä teknologistuvan elämän, ekologisten kriisien ja kapitalismin käsittämiseen. Jotta näistä valtavista teemoista ja niiden muodostamasta monikriisistä olisi mahdollista saada otetta, tulisi meidän luopua paradigmoistamme. Ihminen ei voi enää etäännyttää itseään luonnosta ja muunlajisista toimijoista. Sen sijaan maailma tulisi hahmottaa paljon isompana ja symbioottisempana rakenteena kuin olemme tähän asti tottuneet.
Rosi Braidotti: Tieto Ihmisen jälkeen
Suomentanut: Kaisa Kortekallio
niin & näin 2024
253s.
