Lukuaika: < 1 minuutti

Elokuva Memoria on vieraantumisen ja yhteyden kertomus

Memoria

Apichatpong Weerasethakul

Ensi-ilta 20.5.

★★★★

Jessica kuulee päänsä sisällä äänen, jonka hän osaa kuvailla hämmästyttävän tarkasti: ”Kuin valtava betonipallo putoaisi ja siitä jäisi soimaan metallinen kaiku.”

Musiikkistudion teknikko pystyy yllättäen rakentamaan tismalleen samanlaisen soinnin, mutta se ei auta ymmärtämään, mitä ääni tarkoittaa. 

Yhtäkkiä jysähdykset kiihtyvät. Välillä ne tulevat häiritsemään Jessican keskusteluja kuin sensuroidakseen mitäänsanomatonta ajatustenvaihtoa tai varoittamaan valehtelemisesta. Kukaan muu kuin Jessica ei kuitenkaan kuule pamausta. 

Jotain outoa on tekeillä…

mainos

Ainoa, mikä on varmaa, on että ääni on viesti. Naisen (tyylikäs Tilda Swinton, joka on myös päätuottaja) on etsittävä avainta maailman ymmärtämiseen. 

Memoria on vieraantumisen kertomus. Ihmisen luonnosta vieraannuttama orkidea on ruukkunsa vanki, ja kaupunkilaista ihmistä luonnosta muistuttaa vain sade. Kuin Shakespearen näytelmässä päähenkilöt miettivät, mitä tapahtui vai tapahtuiko mitään. Olinko minä jo täällä – vai onko tämä kaikki unta? Olemmeko me jo tavanneet?

Mystisen Hérnanin hahmon myötä tarinasta alkaa kuoriutua toinen aspekti: me olemme kaikki yhtä. Kaikilla maan asukkailla, tai ainakin ihmisillä, on yhteinen juuristo. Emmekä ole yhteydessä vain toinen toisiimme, vaan myös menneiden aikojen henkiin.

Thaimaalaissyntyinen ohjaaja Apichatpong Weerasethakul voitti Cannesissa pääpalkinnon vuonna 2010 elokuvallaan Setä Boonmeen edelliset elämät. Samanlainen buddhalainen teema kaikuu uutuudessakin.