ElokuvaKirjoittanut Jari Tamminen

Bong Joon-hon scifileffassa kloonataan kuolleita ja karnevalisoidaan politiikkaa

Mickey 17 -elokuvassa pahantahtoinen toope johdattaa ihmiset uudelle planeetalle.

Lukuaika: < 1 minuutti

Bong Joon-hon scifileffassa kloonataan kuolleita ja karnevalisoidaan politiikkaa

Mickey 17

Bong Joon-ho

Elokuvateattereissa

★★★★

Parasitesta parhaiten tunnetun ohjaaja-käsikirjoittajan Bong Joon-hon vuonna 2013 ilmestynyt Snowpiercer kuvasi luokkayhteiskunnan dynamiikkaa jäätynyttä maapalloa kiertävän junan kautta. Mickey 17 puolestaan esittelee asetelman, jossa ihmiset haluavat planeettansa siivoamisen sijaan paeta sieltä. Osa ihmisistä suuntaa kohti Niflheimiksi nimettyä planeettaa: skandinaavisessa mytologiassa Niflheim on jään ja pimeyden valtakunta. Retkikuntaan kuuluu myös vaarallisiin tehtäviin lupautunut Mickey (Robert Pattinson), joka kloonataan aina uusiksi kuoleman kohdattuaan.

Snowpiercerin tapaan Mickey 17 ei ole turhan hienovarainen. Elokuva näyttää valtapolitiikkamme kauheuden tavalla, jonka karnevalistisuus tuntuisi liioittelevalta, ellei myös tosimaailmassa politiikan areenalla riehuisi punaisiin hattuihin kiintynyt pahantahtoinen toope.

Uskonnon välineellistämisen, ahneuden ja yleisen tyhmyyden kuvaamisen ohella elokuvassa kiinnostaa huomio siitä, kuinka suhtaudumme meistä poikkeaviin. Keskushahmo Mickeyn kohtalo on hirvittävä mutta linjassa sen kanssa, mitä näemme ympärillämme. Riittää, että vilkaisee, miten kohtelemme muita eläimiä tai heitä, jotka on määritelty vääränlaisiksi ihmisiksi.