Sukupuolena ihminen
Maiju Ristkari, Nina Suni, Vesa Tynni
Sukupuolena ihminen -kirjan tekijät Maiju Ristkari, Nina Suni ja Vesa Tynni eivät ole lääketieteen tai psykiatrian asiantuntijoita, enemmänkin aktivisteja. Toisin kuin voisi kuvitella, tämä tuo kirjalle uskottavuutta.
Lääketieteen asiantuntijat eivät välttämättä ryhmänä edusta uskottavinta tietoa, kun osa sukupuolivähemmistöistä joutuu edelleen hakemaan sukupuolikokemukselleen vahvistuksen transpolilta ja kun nykyinen tautiluokitus listaa esimerkiksi transsukupuolisuuden mielenterveyden häiriöiden alle.
Nuorille suunnattu tietokirja on koonnut yksien kansien väliin tietoa sukupuolen moninaisuudesta: se valottaa niin intersukupuolisuutta, transsukupuolisuutta kuin non-binääristä sukupuolisuutta – ja sukupuolettomuutta. Se asettaa nämä sukupuolet tasavertaisiksi kategorioiksi mies- ja naiskategorioiden rinnalle, mutta tunnustaa ja kertoo vähemmistösukupuolia koskevista ongelmista, niin juridisista kuin asenteellisista.
Sukupuolena ihminen on painava tietopaketti, niin fyysisesti kuin sisällöllisesti. Kirjan taustalla on vuonna 2015 alkanut projekti, johon kuuluu nettisivusto ja kiertävä valokuvanäyttely. Kirjamuodon projekti sai Tammen ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen järjestämän kilpailun seurauksena: Sukupuolena ihminen voitti vuonna 2017 tietokirjakisan nuorten sarjan.
On selvää, että tämänkaltaiselle tiedolle on tilausta. Aiheesta kirjoitettuja opuksia ei ole tarpeeksi, ei varsinkaan niitä, jotka Sukupuolena ihminen -kirjan tapaan ottavat ihmisen itsemäärittelyoikeuden lähtökohdakseen.
Itsemäärittelyoikeuden tärkeyttä alleviivaavat sukupuolivähemmistöjen edustajien lyhyet minä-muotoiset kertomukset. Ne tuovat myös taukoja muun tiedon keskelle.
Sukupuolena ihminen -kirjaan sisältyy käsitys ihmisoikeuksista ja vähemmistöjen oikeuksien tärkeydestä. Se myös muistuttaa, että vaikka vähemmistö saattaa olla prosentuaalisesti pieni, määrällisesti se voi olla iso:
Yli viisi prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kokee kouluterveyskyselyn mukaan olevansa muuta sukupuolta kuin mihin heidät on syntymässä määritelty. Se tarkoittaa, että viidensadan oppilaan koulussa 25 nuorta – eli kokonainen koululuokka – on sukupuoleltaan jotain muuta kuin cissukupuolisia.
Tietokirjana Sukupuolena ihminen on helppolukuinen, vaikka sen rakenne on polveileva ja useita sisäkkäisiä lukuja sisältävä. Välillä väännetään rautalangasta, mutta se on myös tarpeen. Tekstin ymmärtämiseksi ei tarvitse akateemisia opintoja tai aiempaa tietoa aiheesta.
Aihetta jo tuntevalle lukijalle kiinnostavinta on historiaosuus. Se kertoo, miten suuri valta esimerkiksi kielellä tai sen puuttumisella on ollut. Ja miten Suomen kokoisessa maassa yhdellä ihmisellä voi olla käsittämätön valta toisten hyvinvoinnin suhteen.
Tästä löytyy myös positiivisia esimerkkejä. Esimerkiksi 1980-luvulla Joensuussa vastaava psykiatri kävi Euroopassa oppimassa transsukupuolisten hoitokäytännöistä antaakseen parempaa hoitoa.
