Päiviö Maurice Omwamin ja Orlan Ohtosen kuratoima näyttely Näkymätön rotu Suomen valokuvataiteen museossa pureutuu rasismiin valkoisuuden kautta.
”Se on näkökulma, minkä julkinen keskustelu, politiikka ja myös teorian valtavirta yleensä sivuuttaa. Suomessa puhutaan aina näkyvistä vähemmistöistä, ei-valkoisista ihmisistä ja heidän kokemuksistaan, ja yleensä vielä valkoisten ihmisten suulla ja tutkijoiden perspektiivistä, jolloin se ilmenee enimmäkseen jonkin sortin teoreettisena kysymyksenä”, Omwami sanoo. ”Rasistisessa yhteiskunnassa kukaan ei elä sen systeemin ja valtarakenteen ulkopuolella. Me kaikki ollaan osallisia siinä.”
”Rasismia koskevan keskustelun ohella näyttelyssä käydään keskustelua myös valokuvasta ja visuaalisesta kielestä, ja sen historiasta ja yhteydestä tähän rotuun perustuvaan ihmiskuvaan ja kolonialistisen maailmankuvan luomiseen.”
Omwami muistuttaa, että kuvallisen viestinnän merkitys on entisestään korostunut ajassa, jossa päivittäin välitetään valtavat määrät informaatiota kuvallisessa muodossa. Kuvat rakentavat yhteiskuntaa pelkällä olemassaolollaan.
”Vaikka visuaalinen kieli ei olisi hyökkäävää tai suoraan rasistista, se voi ylläpitää tietynlaista mielikuvaa ja vahvistaa normeja.”
Monet näyttelyn teoksista paljastavat, miten voimakkaita odotuksia suomalaisille merkityksellisiin symboleihin kytkeytyy.
”Jos vaikka kansallispukuun laitetaan musta tyttö, se voi herättää voimakasta vastustusta, että tää ei käy. Vaikka se olisi jokin symbolinen positio, jonka kuka tahansa pystyisi täyttämään.” Omwami mainitsee esimerkkinä toissavuotisen rasistisen keskustelun, joka leimahti, kun Daniela Owususta tuli Suomen ensimmäinen musta Lucia-neito.
Monipuolistuvan representaation kääntöpuolena on se, että edelläkävijät joutuvat kohtaamaan vihaa ja ulossulkemista. Eikä representaatio yksinään riitä, Omwami sanoo. ”Representaatiolla on paljon väliä. Se voi nostaa esiin ongelmia ja antaa kyvyn unelmoida, mutta on tärkeää pohtia visuaalisen kielen tasolla, mitä se tuottaa, mitä se haastaa, mitä se nostaa esiin.”
Esimerkiksi uutiskuvat maahanmuuttajista kytkeytyvät usein rikollisuuteen, työttömyyteen ja sosiaalisiin ongelmiin, Omwami sanoo. ”Miten representaatiota muuttamalla voidaan muuttaa ymmärrystä maailmasta? Se on se seuraava kysymys.”
Näkymätön rotu Suomen valokuvataiteen museossa Kaapelitehtaalla Helsingissä 8.3.2026 saakka.
