Euroopan unioni jäsenmaineen on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraaliuden vuonna 2050. Viime vuonna jäsenmaat pääsivät yksimielisyyteen siitä, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2040 mennessä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Nyt kiistellään siitä, miten vähennykset toteutetaan. Toistaiseksi tehokkain keino on ollut päästökauppa, jossa yritykset ostavat tuottamiaan kasvihuonekaasuja vastaan päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien hinta määräytyy markkinoilla, ja hinta on noussut.
Maaliskuussa julkaistiin kemianteollisuuden koordinoima Antwerpenin vetoomus, jossa 1 300 yrityksen, järjestön ja ammattiliiton nimissä vaadittiin energian ja päästöoikeuksien hinnan laskemista.
Mukana oli myös suomalaisyhtiöitä, kansalaisjärjestö Finnwatch tiedotti. Osa vetoomuksen allekirjoittajiksi merkityistä oli kuitenkin otettu mukaan aiemman, sisällöltään erilaisen, julkilausuman perusteella, kävi ilmi järjestön soittokierroksella seitsemään allekirjoittaneeseen suomalaisyhtiöön. Aiemmassa lausumassa ei vaadittu esimerkiksi päästöoikeuksien hinnan laskua.
Fortum, Outokumpu ja SSAB kielsivät allekirjoittaneensa uutta vetoomusta ja sanoutuivat irti sen vaatimuksista Finnwatchin soitettua niille. Vetoomuksen puolella sen sijaan olivat edelleen UPM, Neste ja Kemira. Metsä Group kieltäytyi kommentoimasta uutta vetoomusta järjestölle.
Helmikuussa julkilausuman nettisivua muutettiin niin, että vetoomus on esillä vain erillisenä tiedostona. Tukijoiden nimet, mukana edelleen siitä irtisanoutuneet Fortum ja Outokumpu, ovat sivustolla omana listanaan. Avoimeksi siis jää, mitkä tahot todella kannattavat uuden vetoomuksen toiveita.
Päästökauppajärjestelmä on hyödyttänyt yrityksiä, jotka ovat vähentäneet päästöjä.
Juuri päästökauppa tekee monista investoinneista päästöttömään teknologiaan kannattavia. Kun saastuttavan teollisuuden tulee maksaa päästöistä, puhtaampi tuotanto muuttuu houkuttelevammaksi.
Samalla sitä kritisoidaan paljon energiaa tarvitsevien sektorien toiminnan heikentämisestä. Päästökaupan kannatus jakautuu myös EU-maiden kesken. Uutistoimisto Reutersin mukaan useat EU-maat kuten Italia, Slovakia ja Tšekki, ovat vaatineet päästökaupan heikentämistä. Sitä vastustaa kahdeksan EU-maata, joissa teollisuus on investoinut suuresti vihreään siirtymään, Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Espanja, Portugali, Slovenia, Alankomaat ja Luxemburg.
Päästökauppa on kirvoittanut kritiikkiä, koska päästöoikeudet ovat kallistuneet. Järjestelmä toimii, kuten on tarkoitettukin. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi päästöoikeuksia lasketaan vuosittain markkinoille aiempaa vähemmän, mikä on nostanut niiden hintaa.
Euroopan komissio on ilmoittanut tarjoavansa EU-maiden johtajille ratkaisuvaihtoehtoja energian hinnan nousun ehkäisemiseen 19. maaliskuuta pidettävässä huippukokouksessa. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut komission selvittävän, voisiko kaasulle asettaa hintakaton. Kaasu on tärkeä energiamuoto monille EU-maille ja sen hinta on vaihdellut. Mahdollisia muutoksia päästökauppajärjestelmään komissio esittelee ensi kesänä.
Päätösten ja selvitysten taustalla hehkuvat suuret ja ratkaisemattomat globaalit ongelmat.
Hyvistä aikomuksista ja lisääntyneistä innovaatioista huolimatta maailmanlaajuiset päästöt kasvavat ja ilmastonmuutos kiihtyy. Helmikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan maapallon keskilämpötila tulee nykytoimin todennäköisesti nousemaan kolmesta neljään astetta ja ylittämään keikahduspisteitä, joiden jälkeen ekosysteemien toiminta muuttuu peruuttamattomasti ja monet eliölajit tuhoutuvat kokonaan.
