Itä-Kuuban Camagüeyn maakunnassa sijaitseva Guáimaron kylä herää aamuun pilvisen taivaan alla. Pilvipeite tarjoaa pelloille töihin kulkeville viljelijöille helpotuksen trooppiselta kuumuudelta.
Varttuneempi maanviljelijä Matilde on tullut tarkastamaan banaaniviljelmiään. ”Viime kuukausina on satanut; katso, miten kauniisti banaanit kasvavat”, hän sanoo.
Viime aikoina sateista on kuitenkin tullut yhä harvinaisempia, tai ne tulevat miten sattuu Matilde kertoo. ”Yhtäkkiä saapuu rankkasade, maa tulvii ja sitten kaikki kuivuu uudelleen. Se verottaa satoa”, hän harmittelee.
Sään ääri-ilmiöt kuten hurrikaanit ovat kuuluneet aina Karibian ilmasto-ominaisuuksiin. Myös Matilde muistelee 1970-luvulla kylän läpi pyyhkäissyttä tuhoisaa myrskyä. ”Kaikki jäi veden alle. Hurrikaani tuhosi kaiken”, hän kertoo.
Tutkimusten mukaan ilmaston lämpeneminen on kuitenkin lisännyt ja voimistanut sään ääri-ilmiöitä Karibialla. Myös kuivuus ja poikkeukselliset kylmäjaksot ovat yleistyneet.
Viime lokakuussa Kuuban yli pyyhkäisi hirmumyrsky Melissa, joka oli yksi maan historian tuhoisimmista hurrikaaneista. Se iski erityisen kovaa saaren köyhään itäosaan, jossa se aiheutti laajaa tuhoa. Vaikka ihmishengiltä vältyttiin, myrsky vaurioitti tai tuhosi noin 90 000 taloa ja vahingoitti lähes 100 000 hehtaaria viljelyksiä.
Matilden mukaan Melissa väisti kuin onnenkaupalla hänen kotikylänsä, mutta kertoo tuntevansa ihmisiä, jotka menettivät kaiken.
Ilmastokriisin juuret siirtomaa-ajassa
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan Karibia, mukaan lukien Kuuba, lukeutuu ilmastokriisin vaikutuksille kaikkein haavoittuvaisempiin alueisiin.
Tammikuussa saarella mitattiin historiallisen alhaisia lämpötiloja, jotka laskivat jopa nollan asteen tuntumaan. Pääkaupunki Havannassa jo valmiiksi rapistuneet rakennukset kärsivät vahinkoja kylmän rintaman aiheuttamien tulvien vuoksi.
Havannan yliopiston ympäristöhistorian professori Reinaldo Funesin mukaan Kuuban ilmastokriisin juuret ulottuvat kuitenkin jo siirtomaa-ajalle.
Espanjalaisten sokeriteollisuuden laajeneminen johti laajamittaiseen metsäkatoon ja maaperän heikkenemiseen, mikä vähensi maan kykyä kestää tulvia ja kuivuutta. Maaperän heikentynyt resilienssi havaittiin tutkimuksissa jo 1800-luvulla, mutta 1900-luvulla sen seuraukset kävivät yhä ilmeisemmiksi, Funes kertoo.
”Lähes 90 prosenttia maan alkuperäisestä metsäpeitteestä hävitettiin, ensin Espanjan laivanrakennusteollisuuden tarpeisiin ja myöhemmin sokeriruokoviljelmien laajentamiseksi”, hän kertoo.
Funesin mukaan metsäkadon viimeisteli laajamittainen lihakarjatalous sekä sokeriteollisuuden siirtyminen 1900-luvun alussa suurelta osin yhdysvaltalaisten sijoittajien käsiin. Kehitys keskittyi erityisesti Camagüeyn maakuntaan ja saaren muihin itäisiin osiin.
Juuri Itä-Kuuban viljelijät ovat nyt kärsineet eniten hurrikaanien ja muiden sään ääri-ilmiöiden aiheuttamista tuhoista.
Yksi Kuuban strategioista ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi on ollut investointi uusiutuvaan energiaan. Viime vuonna maa allekirjoitti YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen, jossa se sitoutuu nostamaan uusiutuvien energialähteiden osuuden 26 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Osana sitoumusta Kuuban tavoite on asentaa 92 aurinkopuistoa vuoteen 2028 mennessä. Lokakuussa 35 puistoa oli jo otettu käyttöön. Niiden sähköntuotannon kapasiteetti on noin 750 megawattia, ja hallitusten omien laskelmien mukaan ne säästävät noin 111 623 tonnia fossiilisia polttoaineita.
Saarella toimii lisäksi neljä tuulipuistoa. Yksi maan suurimmista tuulipuistoista on lisäksi parhaillaan rakenteille Itä-Kuuban rannikolle Herraduran kylään kiinalaisrahoituksella.
Herradurassa asuva maanviljelijä Roberto, joka on parkkeerannut hevoskärrynsä palmupuun alle varjoon, on seurannut hankkeen edistymistä toiveikkaana. ”Uskon, että hanke hyödyttää meitä tavallisia ihmisiä”, hän sanoo.
Roberto kertoo, että tuulipuistoa rakentavat kiinalaisyhtiöt ovat myös uusineet alueen sähköverkkoja. ”Ihmiset ovat toiveikkaita, että tuulipuisto vähentää sähkökatkoksia ”, hän sanoo.
Panokset uusiutuvaan energiaan
Viime vuosina sähkökatkot ovat olleet kuubalaisten riesana pahenevan öljypulan vuoksi ja vuoden alussa tilanne kärjistyi, kun Venezuela keskeytti öljytoimitukset saarelle Yhdysvaltojen painostuksen alla. Lisäksi presidentti Donald Trump asetti tullit muille Kuuballe öljyä myyville maille. Sittemmin tilanne on pahentunut entisestään ja maaliskuussa on nähty jo kaksi koko maan laajuista sähköverkon romahdusta.
Uusiutuva energia on myös otettu osaksi Kuuban kriisistrategiaa Yhdysvaltojen öljysaartoa vastaan, joka ajaa maan taloutta romahduksen partaalle. Maan hallitus julisti jo helmikuun alussa ottavansa käyttöön hätätoimenpiteet, joissa yksi pääpilareista on aurinkopuistojen rakentaminen Kiinan tuella.
Kuubassa aurinkopaneeleja asennettiin jo 1980-luvun lopulla maaseutujen terveyskeskuksiin. Vuonna 1999 maa avasi puolestaan ensimmäisen tuulipuistonsa. Vuonna 2006 uusiutuvat energialähteistä tuli maan niin sanotun energiavallankumouksen ydin. Sen tavoitteena oli vähentää riippuvuutta öljytuonneista ja uudistaa neuvostoaikaista energiajärjestelmää.
Maata riivaavat sähkökatkot ajoivat hallituksen laatimaan syyskuussa 2024 uuden kansallisen energiasiirtymästrategian, jonka painopiste on kotimaisen öljyntuotannon lisääminen sekä sekä panostus uusiutuviin energialähteisiin.
Kuuban sähkön huipputarve on noin 3 180 megawattia päivässä, josta vain yhdeksän prosenttia tuotetaan tällä hetkellä uusiutuvilla lähteillä, pääosin aurinkovoimalla. Vuonna 2025 uusiutuvan energian kapasiteetti kasvoi kuitenkin hallituksen lähteiden mukaan 350 prosenttia uusien aurinkovoimaloiden ansiosta.
Raúl uskoo uusiutuvien lähteiden selättävän tulevaisuudessa fossiiliset polttoaineet niin Kuubassa kuin muualla maailmassa.
Puutetta rahasta, hallinnosta ja tekniikasta
Yksi saaren uusista aurinkovoimaloista nousi Itä-Kuuban Camagüeyn maakuntaan Vertientesin kylän peltojen keskelle toukokuussa 2025.
Aurinkovoimalan tekninen insinööri Raúl kertoo, että puisto pystyy tuottamaan noin 21,8 megawattia sähköä päivässä ja se johdetaan suoraan kansalliseen verkkoon.
Raúl uskoo uusiutuvien lähteiden selättävän tulevaisuudessa fossiiliset polttoaineet niin Kuubassa kuin muualla maailmassa.
”Uusiutuvan energian myötä öljysodat loppuvat vielä jonain päivänä”, hän sanoo.
Teknisen insinöörin mukaan Kuubassa uusiutuvien lähteiden haasteena on toistaiseksi energianvarastointi. ”Täysin uuden energiajärjestelmän rakentaminen vie aikaa”, hän sanoo.
Tätä juttua varten haastatellut energia-asiantuntijat suhtautuvat kuitenkin maltillisemmin uusituvan energian mahdollisuuksissa ratkaista Kuuban energiapula.
American Universityn energiatutkija Ricardo Torresin mukaan pitkittyneen talouskriisin vuoksi Kuuballa ei ole riittäviä varoja energiajärjestelmän uudistamiseen. Torres arvioi, että hallituksen suunnittelema energiasiirtymä vaatisi noin 8–10 miljardin dollarin investoinnit seuraavan vuosikymmenen aikana.
”Kuuballa ei yksinkertaisesti ole tällaisia rahoja, eikä Kiina maksa kaikkea”, hän sanoo.
Kiina on ollut merkittävin tukija Kuuban energiasiirtymässä. Joulukuussa 2024 maat allekirjoittivat lahjoitussopimuksen seitsemästä aurinkopuistosta. Kiinalaisia aurinkopaneeleja on puolestaan vaihdettu nikkeliin, jonka esiintymät saarella kuuluvat maailman suurimpiin.
Texasin yliopiston energiainstituutin tutkija Jorge Piñón huomauttaa puolestaan, että keskeistä energiasiirtymässä on maan vanhentuneen energiajärjestelmän uusiminen. ”Noin 16 prosenttia tuotetusta sähköstä häviää tällä hetkellä siirtoverkossa”, hän sanoo.
Vaikka Piñón kiittelee aurinkovoiman nopea kehitystä saarella, hän muistuttaa, että pelkkä tuotannon lisääminen ei riitä ratkaisemaan sähköpulaa. ”Aurinkovoimalat tuottavat sähköä vain päiväsaikaan, kun taas kulutushuippu osuu iltaan”, hän sanoo.
Sekä Torres että Piñon ovat myös sitä mieltä, että maalla ei tällä hetkellä ole hallinnollista ja teknistä kapasiteettiä kunnianhimoisen energiasiirtymän toteuttamiseen
Esimerkkinä he mainitsevat vuonna 2017 kiinalaisbrittiläisellä pääomalla rahoitetun hankkeen, jonka tarkoitus oli tuottaa päästötöntä sähköä sokeriruo’on biomassasta. Vaikka laitos saatiin rakennettua, sähköntuotanto on pysähdyksissä sokeriruokopulan vuoksi.
”Hanke osoitti, että vaikka rahaa olisi, Kuubassa ei ole selkeää suunnitelmaa hankkeiden ylläpitämiseksi, Torres sanoo.
Tuulivoimasta toivoa, mutta äärisäät huolestuttavat viljelijöitä
Itä-Kuuban rannikolla rantahiekkaan nousevat kuitenkin kahdenkymmenen kahdenkymmenen kahden tuulimyllyn perusteet. Herraduran tuulipuiston rakennusinsinööri José kertoo, että myllyt on tarkoitus nostaa salkoihin maaliskuussa.
“Kesäkuussa puisto alkaa tuottaa sähköä verkkoon”, hän kertoo.
Läheisessä Herraduran kylässä asuva Roberto sanoo, että kaikki parannukset sähkönsaannissa ovat tervetulleita. Hän kuitenkin muistuttaa, että sähkö ei ole alueen viljelijöiden ainoa haaste. Moni joutuu edelleen kamppailemaan elannostaan sään armoilla.
”Kun kuivakausi iskee, sadot kuihtuvat silmissä. Kastelukanaalit pelastaisivat viljelijät tappioilta”, hän sanoo.
”Olen tyytyväinen elämään maaseudulla, mutta sähkön lisäksi monen asian on muututtava”, hän sanoo.
Tämän artikkelin toteuttamiseen on saatu tukea Pulitzer Centeriltä.
