Lukuaika: < 1 minuutti

Nyctereutes procyonoides: ”Minua vastassa mutu ja puolueellinen valamiehistö. Pienpetojen poisto. Tehopyynti.”

Minä olen kevään mudantuoksua nuuskutteleva kuono ja värisevät viikset. Aluskasvillisuuden kosteus. Olen rapina ryteikössä, kuivat kahahtavat lehdet ja siltarumpuun vilahtava hännänpää. Minä myyriä pyytämässä.

Mustanaamio, poskiparta, pyöreäpäiset korvat.

Olen varvusta riivityt variksenmarjat. Mustikat ja puolukat. Kaikkiruokaisuus.

Näet minut vedessä etkä ole tunnistaa. Tunnen joet ja purot, uimari. Sielussani Ussurin ja Amurin rantakaislikot. Paikat, joita et koskaan löydä. Et osaa edes kuvitella. 

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Olen pimeässä kiiluvat silmät. En häikäisty ajovaloista, mutta en ehdi – Ruumiini renkaiden runnomana moottoritien pientareella. Mikähän ihmeen kasa.

Olen kahden vanhemman hoivaama pesue, kunnes kuolema meidät erottaa. Yrittäköön – minä olen resilienssi. Ja sinä, sinä kuoleman pikkuprinssi, sinä et mitään niin inhoa kuin toisen eläimen sinnikkyyttä, pystyvyyttä. Elinvoimaa. Olen se lähimmäinen, jota et rakasta kuin itseäsi.

Minut on paiskottu paikoiltani ja kun käyn taloksi, huudat, että tätä vierasta et kutsunut. Minua vastassa mutu ja puolueellinen valamiehistö. Pienpetojen poisto. Tehopyynti.

Olen äitiä itkevä ääni ansassa ja jano. Sisällä räjähtävä luoti ja heimoveljeni raatelevat hampaat. Lainsuojaton. Yötähtäin ja nauhalta soitettu jäniksen hätähuuto, tekopyhyyttä uhkuva luonnonsuojelu maastoauton sisuksissa. Olen riistalehti.fi:n asetesti ja kaikki kaksisataatuhatta murhanhimosi uhria. Olen torjuttu.

Olen haitalliseksi määritelty eikä minua saa kasvattaa, myydä eikä pitää hallussa Euroopassa paitsi tappiota tuottavan perinteen nimissä. Minä olen verkkopohjalla vääntyneet jalat. Tuotenimeltäni suomensupi niin kuin Aasiassa nyljetty paimenkoira on fox tai faux. Ja joka syksy minulta riistetään iho ja ensi vuonna lapsiltani. Olen kalman haju Pohjanmaalla. Hupunreunus. Tupsu. Viehe. Se koira, joka ei hauku. Hiljaisuus.

Olen hyvä väli-isäntä, tarpeeksi kaltainen.

Olen tanukipuku. Pom Poko. Muodonmuuttaja. Käännyn sinulle peiliksi ja morkkaan pahoista tavoistasi.

Minä olen yön etsijä ja aistivoimaisuus. Olen karkea karva kaarnaan tarttuneena ja ulvahdus lähimetsässäsi. Et näe minua.

  • 28.8.2024
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Wikimedia Commons / Leopold v. Schrenck