Jo yhdeksän prosenttia Suomessa asuvista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Myös suomea kotikielenään puhuvilla on usein monenlaisia kulttuurisia taustoja. Yhteiskunnan monimuotoisuuden huomioimisen tärkeys tunnistetaan laajalti media-alalla, selviää loppuvuonna 2023 julkistetussa tutkimuksessa “Luottamuksen illuusio”.
Cultura-säätiö ja Innolink selvittivät Media-alan tutkimussäätiön tuella, kuinka hyvin media tuntee yleisönsä, ja osaako se välittää viestinsä uskottavasti. Tutkimukseen haastateltiin 315 erilaista media-alan toimijaa kuten toimittajia, asiantuntijoita, freelancereita, tuottajia ja päätoimittajia.
Tutkimuksesta käy ilmi, että toimituksissa on havahduttu tuottamaan aiempaa monipuolisempia sisältöjä, jotka ottavat huomioon erilaiset ihmisryhmät. Monista vastauksista käy kuitenkin ilmi, että maahanmuuton, etnisen moninaisuuden ja kotoutumisen aiheet koetaan vaativiksi käsiteltäviksi.
“Esimerkiksi integraatiosta suomalaiseen yhteiskuntaan puhutaan joko ongelmalähtöisesti tai sitten ei uskalleta puhua ongelmista. Mutta meiltä puuttuu ehkä käsitys monikulttuuristen ihmisten arjesta”, kommentoi eräs tutkimukseen vastannut päätoimittaja.
Suurin osa, 68 prosenttia, tutkimukseen vastanneista kertoi, että alalla “kannustetaan erilaisten äänten ja näkökulmien esiintuomiseen”. Sen sijaan vain noin kolmasosa kertoo, että monimuotoisuus on huomioitu heidän edustamassaan mediassa esimerkiksi rekrytoimalla erilaisista taustoista tulevia ihmisiä tai työnantajan järjestämissä koulutuksissa.
Erilaisten verkostojen ja henkilökohtaisten kontaktien merkitys tunnistetaan toimituksissa oleelliseksi käytännön keinoksi moniäänisen median ja luottamuksen rakentamisessa mediaan. Työpaikoilla kannustetaan avoimeen ja kunnioittavaan ilmapiiriin, ja myös rekrytointeihin on alettu kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
Tutkimukseen vastaajat näkevät lasten ja nuorten mediakasvatuksen mahdollisuutena parantaa luottamusta mediaan. Samaan aikaan voi kuitenkin pohtia, olisiko medialla opittavaa nuorilta itseltään, kuten eräs asiantuntija huomauttaa: “Nuoret osaavat kyllä [käyttää mediaa]. Meidän tutkimuksissa tulee esiin, että nuoret kaipaavat moniäänisyyttä. On selvää, että he kokevat, että kansallinen media on liian yksioikoista.”
Useat vastaajat näkivät, että kapeaa kuvaa yhteiskunnasta välittävä journalismi voi vääristää käsitystä todellisuudesta, polarisoida yhteiskuntaa entisestään ja syventää ennakkoluuloja ja ulkopuolisuuden tunnetta. Samalla luottamus mediaan rapautuu.
Haastateltavat kertoivat, että median yhteiskunnallisesti tärkeä rooli korostuu erityisesti kriisiaikoina. Tutkimukseen vastanneet päätoimittajat kokivat usein, että median pääasiallinen tehtävä on välittää luotettavaa tietoa. Erityisesti asiantuntijat nostivat esiin mediakentän roolin laajempana ja oleellisena osana medialuottamuksen rakentamisessa.
“Kyllähän media vääjäämättä on sellainen yhteiskuntaa koossa pitävä voima, [jolla on] yhteisöllinen funktio”, toteaa eräs haastatelluista asiantuntijoista.
