Luontokato pysäytetään kuudessa vuodessa ja luonnon monimuotoisuus alkaa lisääntyä 11 vuodessa, kunhan kansainvälisiin sopimuksiin nojaava kansallinen biodiversiteettistrategia saadaan valmiiksi ja sovellettua käytäntöön. Strategialuonnosta, josta Marinin hallitus ei päässyt yksimielisyyteen, “selkeytettiin ja siihen lisättiin toimenpide-ehdotuksia niin, että siitä tuli jo eri paperi”, kertoo ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä.
Kansainvälisten sopimusten ohella strategia perustuu viime vuonna uudistettuun luonnonsuojelulakiin sekä Orpon hallituksen ohjelmaan, jossa luontokadon pysäyttäminen nähdään osana kestävää talouspolitiikkaa.
Nyt valtioneuvoston käsittelyssä oleva strategialuonnos jatkaa vuonna 2020 päättynyttä toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteiden toteutuminen oli vaatimatonta. Uuteen strategiaan on lisätty luontokadon juurisyihin pureutuvia konkreettisia ja mitattavia toimia, joiden tarkkaa sisältöä hiotaan eri ministeriöiden yhteistyönä. Sen jälkeen luonnos lähetetään lausuntokierrokselle, jolla sitä kommentoivat esimerkiksi julkishallinnon organisaatiot, yritykset ja järjestöt.
Suurista linjoista, kuten monimuotoisen biodiversiteetin välttämättömyydestä, ei kuitenkaan neuvotella. Päämääriä ovat luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä ja luonnon monimuotoisuuden kääntäminen nousuun vuoteen 2035 mennessä.
Päämäärien toteutuminen vaatii eri tahojen yhteistyötä ja osaamisen kasvattamista – sekä riittävää rahoitusta. Strategialuonnoksessa myönnetään, että tavoiteaikataulusta huolimatta “strategian toimintaohjelman toimenpiteitä sitoudutaan toteuttamaan siinä aikataulussa, kuin se on myönnettyjen resurssien puitteissa mahdollista“. Rahoitusta pitäisi saada yrityksiltä ja EU:lta. Samalla ministeriö kaipaa uusia rahoitusmalleja kuten luonnonarvo-, ennallistamis- ja kompensaatiomarkkinoita, joilla luontoa yhtäällä tuhoavat voivat ostaa sen suojelua toisaalla.
