Petteri Orpon (kok.) hallitus selvittää ylioppilaskuntien lakisääteisestä “ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista vastaamaan paremmin perustuslaissa suojattua yhdistymisvapautta”. Päätökset tehdään kevään 2024 aikana. “Jäsenyyden purkaminen olisi todella harkitsematonta”, Suomen ylioppilaskuntien liiton eli SYL:n pääsihteeri Roope Tukia toteaa ja mainitsee, että järjestössä puhutaan mieluummin automaatiojäsenyydestä.
Jäsenmaksut ovat monille ylioppilaskunnille tärkein rahoituksen lähde, joten jäsenyyden muuttumisella vapaaehtoiseksi olisi todennäköisesti huomattava vaikutus ylioppilaskuntien resursseihin. Ylioppilaskuntien poliittinen painoarvo ja neuvotteluasema perustuvat pitkälti siihen, että ne edustavat kaikkia oppilaitoksensa opiskelijoita. Ylioppilaskuntien keskusjärjestö SYL, johon kuuluvat kaikkien Suomen yliopistojen ylioppilaskunnat, edustaa noin 140 000 yliopisto-opiskelijaa.
Ylioppilaskuntien toiminta on laaja-alaista, joten jäsenyyden purkamisen vaikutukset ulottuisivat välillisesti myös niiden ulkopuolelle. “Ylioppilaskunnat tutoroivat uusia opiskelijoita sekä tukevat omassa piirissään toimivia aine- ja harrastejärjestöjä, joita voi olla satoja. Tulisi pohtia, millä tavoin jatkossa pystyttäisiin tukemaan erilaisia tahoja muun muassa yhteisöllisyyden vahvistamisessa – erityisesti nyt tämä on tärkeää, kun koronan myötä yksinäisyys on lisääntynyt merkittävästi. Se on ihan valtava asia.”
Ylioppilaskunnat ovat olleet osa Suomen autonomista yliopistoa koko yli satavuotisen historiansa ajan. Ylioppilaskunnissa kasvetaan kansalaisyhteiskuntaan, harjoitellaan vaikuttamista ja demokratiaa. “Iso osa nykyistä automaatiojäsenyyttä on nuorten opiskelijoiden osallistaminen demokraattisiin prosesseihin demokraattisilla tavoilla, joten purkaminen voisi heikentää myös demokraattista osallistumista”, kertoo Tukia.