Eduskunta hyväksyi maaliskuussa uuden vammaispalvelulain. Sen tarkoituksena on turvata tarvittavat erityispalvelut henkilöille, joilla on vamman tai sairauden aiheuttama pitkäaikainen tai pysyvä toimintarajoite. Uudistuksen keskeisinä lähtökohtina on pidetty vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
Lain tarkoitus on muun muassa liikkumisen tuen palveluiden monipuolistaminen ja joustavampi järjestämisen tapa sekä yrittäjyyden sisällyttäminen työntekoon. Myös henkilökohtaisen avun työnantajamallia vahvistettiin.
”Lisäksi pidämme tärkeänä, että lain perusteluihin tuli taloudellisena tukitoimena korvattavaksi liikuntaan liittyviä harrastusvälineitä. Tämä lisää vammaisen henkilön mahdollisuutta edistää hyvinvointiaan ja terveyttään”, toteaa Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson. Liitto oli mukana valmistelemassa uudistusta ja piti erityisen tärkeänä sitä, että YK:n vammaissopimus ja sitä kautta vammaisen henkilön itsenäisen elämän ja osallisuuden tukeminen näkyisivät laissa entistä selkeämmin.
Vaikka laki hyväksyttiin, resursseihin liittyviä kysymyksiä on yhä avoimena. Uudistuksen myötä tarvitaan uudenlaista palveluvalikoimaa. ”Näitä kaikkia erityispalveluita tulee toteuttaa yhdenvertaisesti vammasta aiheutuviin yksilöllisiin tarpeisiin perustuen”, Gustafsson toteaa.
Vielä ei tiedetä, miten uusi laki vaikuttaa perusoikeuksiin. Jos riittäviä resursseja ei saada, palveluita ei voida toteuttaa yksilöllisiin tarpeisiin perustuen, vaan niitä voidaan alimitoittaa nykyisten palveluiden käyttäjien kohdalla. ”Valtiovarainministeriö esitti tammikuussa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle huolen siitä, etteivät uudistuksen aiheuttamat kustannukset ole selvillä.”
Gustafssonin mukaan on epäselvää, kuinka lakia sovelletaan. ”Siihen liittyy epävarmuus siitä, kuka palveluita saa ja miten paljon.”
Lisäksi uudistusta on kritisoitu siitä, että laissa korostuu ohjauksen, hoivan ja valvonnan merkitys – ei vammaisen henkilön asema aktiivisena toimijana. ”Meitä hämmensi myös se, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyvaiheessa työtoiminta on rajattu pelkästään kehitysvammaisille. Käsittääkseni muulla vammaperusteella työtoimintaa ei voisi saada, vaikka tarvetta olisi. Tällainen ei ole yhdenvertaisuuden kannalta oikeudellisesti perusteltua.”
Invalidiliitto on korostanut, että lain toteutumista on tärkeää seurata, mutta sitä ei ole kirjattu lakiin. ”Lain toteutumisen seuranta jää uuden hallituksen hyvän tahdon varaan.”
Oikaisu 15.5.2023: Painetun lehden versiossa (Voima 3/2023) kirjoittajan sukunimi ”Välimäki” oli väärin. Oikeasti kirjoittajan sukunimi on Välikangas.
