”Kyllä minua on natsikuvaajaksi kutsuttu,” Silla Simone naurahtaa.
Simone on Kööpenhaminassa asuva valokuvaaja, jonka uusin kirja Sokea piste. Dokumentaarisen valokuvan etiikka (Kirjokansi) julkaistiin keväällä 2023. Siinä hän pohtii valokuvauksen etiikkaa peilaten sitä aiempaan valokuvakirjaansa Soldiers of Odin & vieras (Sammakko 2018), johon hän kuvasi vuoden ajan äärioikeistolaisen Soldiers of Odin -katupartion jäseniä Joensuussa ja Kemissä.
Vaikka Simonea ei ole kutsuttu natsi- tai odinkuvaajaksi negatiivisissa yhteyksissä, on se saanut kuvaajan pohtimaan, määrittääkö työ ihmisten ajatuksia hänestä. Autofiktiivisessä kirjassaan Simone kertoo katkenneista suhteistaan läheisiin ihmisiin ja ajastaan odinien parissa. Osa kirjassa esiintyvistä hahmoista on todellisia ja osa muokattu tunnistamattomiksi yhdistelemällä useiden eri henkilöiden piirteitä ja tekoja.
Kirja keskittyy kuitenkin eniten dokumentaarisen kuvan etiikkaan. Pohdinnassa käsitellään valokuvan kantaaottavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, kuvaajan objektiivisuutta sekä vastuuta yhteiskuntaa ja kuvattavia kohtaan.
Tavallinen odini
Eri ihmiset, valokuvaaja, kuvattavat ja katsojat, ovat eri tavoin suhteessa valokuvaan. Kuvaajan valokuvaan sisällyttämät merkitykset eivät välttämättä vastaa sitä, mitä kukin katsoja kuvasta tulkitsee.
O
dinit esiintyvät monissa Simonen kuvissa arkisissa ympäristöissä. Heitä on kuvattu neutraalissa ja jopa myötätuntoa herättävässä valossa. Kuvat ovat herättäneet paljon keskustelua. Jotkut ovat kritisoineet niitä siksi, että heidän mielestään ne normalisoivat järjestön jäseniä. Kysymys normalisoinnista on tärkeä Simonelle.
”Jos meillä on joku ajatus normaalista, ja jos todellisuus vastaa sitä, niin onko se normalisointia, että näyttää todellisuuden sellaisena kuin sen näkee?” Simone pohtii.
Simone on kotoisin Joensuusta. Hänen mielestään paikalliset odinit edustivat jossain määrin paikkakunnan valtaväestöä. He olivat samanlaisissa perheolosuhteissa eläviä ja ammattikoulun käyneitä duunariammateissa työskenteleviä ”perusmiehiä”, joita kaupunki oli täynnä. Kuvien normalisoivalla voimalla voidaan tarkoittaa myös sitä, että ne voisivat olla eräänlaisia kaltevia pintoja kohti äärioikeiston tukemista.
”Tarvitseeko aikuisia ihmisiä varoittaa kaikesta, vai voisiko luottaa siihen, että asioita osattaisiin itse käsitellä ja puhua niistä? Tarvitseeko omaa kommunikaatiota tyhmentää niin, että jokainen ymmärtää sen varmasti? Millä auktoriteetilla kukaan vaatii, että jonkun kuvan pitäisi olla yksinkertaisempi, jotta ihmiset saataisiin näyttämään huonolta,” Simone pohtii.
Arvaamaton katsoja
Simone kokee, että dokumentointi itsessään on tärkeää, vaikka aihe olisi vaikeakin. Kuvien merkitykset elävät kuitenkin myös ajassa. Vaikka jonkin aiheen kuvaaminen tuntuisi nykyisyydessä ristiriitaiselta tai merkityksettömältä, kuvien arvo saattaa paljastua vasta ajan kuluessa. Esimerkiksi 1990-luvun alkupuoliskolla Joensuussa jatkuvasti uutisiin nousseista väkivaltaista skineistä ei ole säilynyt kovin paljon kuvamateriaalia, mutta tällaisilla kuvilla voisi olla nykyisin kulttuurihistoriallista merkitystä.
”En tee tätä työtä ottaakseni kantaa. Teen tätä siksi, että koen työni olevan merkityksellistä. Haluan luoda ymmärrystä ennemmin kuin vaikuttaa johonkin ajankohtaiseen poliittiseen tilanteeseen”, hän sanoo.
Odineille Simone oli vieras monessa merkityksessä. Hän solahti luontevasti suljettuun ympäristöön, joka oli ristiriidassa hänen oman ”stereotyyppisen” taidekoululaisen arvomaailmansa kanssa. Tämä arvojen ristiriitaisuus on kantava teema Simonen työskentelyssä ja aiheen käsittelyssä.
Simonen uusin kirja on nimetty samoin kuin hänen aiemman kirjansa kannessa esiintyvä valokuvateos Sokea piste. Nimi kuvaa Simonen mukaan valokuvaajaa itseään. Kuvasta voi tulkita äärettömän määrän erilaisia merkityksiä, joita kaikkia on mahdotonta ennalta arvata. Valokuvan tulkinta ei ole täysin valokuvaajan hallittavissa. Osasta merkityksistä kehittyy vaikutuksia. Näiden yleisön katseilta piilossa olevien valokuvaajan vaikutusten havaitseminen on tärkeä osa kuvan merkitysten tulkintaa.
Siitä, mitä kerromme toisista ihmisistä julkisuudessa – ja miten sitä tulkitsemme, syntyy valokuvan arvaamaton voima.
Haastattelu julkaistiin ensin maksumuurin takana 19.9.2023. Teksti avattiin kaikille lukijoille 3.10.2023. Haluatko sinäkin saada ensilukuoikeuden osaan Voiman verkkoartikkeleista? Tee Voimajengi-tilaus alk. 3€/kk.
