Ammattiurheilijan määritelmä on häilyvä ja asema poikkeuksellinen. Ongelmia piilee sekä tulonmuodostuksessa että työttömyysturvassa. Huippu-urheilun instituutti Kihun tilastoissa urheilija saa ammattilaisstatuksen, kun hänen vuosiansionsa nousevat noin 12 500 euron yli.
Ansioiden muodostumiseen ei ole yksiselitteistä kaavaa. Yksilölajia harjoittavat ovat usein kuin yrittäjiä, joille esimerkiksi kaupalliset yhteistyöt ja sponsorisopimukset ovat elinehto, mikäli urheilu on ainoa tulonlähde. Joukkueurheilija puolestaan on kuin seura-organisaationsa työntekijä, jolle maksetaan ennalta sovittua palkkaa. Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan urheilijoilla ei ole mahdollisuutta, sillä nykyisen lainsäädännön mukaan urheilulla tienatuista ansioista ei makseta työttömyysvakuutusmaksuja.
Vuoden 2023 alussa perustettu Suomen Urheilijat ry julkaisi tavoitteensa hallitusohjelmaa varten maaliskuussa. He haluavat erityisesti, että tuleva hallitus toisi ammattiurheilijat työttömyyskassan piiriin, koska ero ansiosidonnaisen työttömyystuen ja peruspäivärahan välillä on suuri. Esimerkiksi vuonna 2020 täyden ansiopäivärahan keskiarvo oli 1528 euroa kuukaudessa, kun Kelan tarjoama työttömyyden peruspäiväraha oli vain 726 euroa.
Pahimmassa tapauksessa myös Kelan maksama peruspäiväraha voidaan evätä urheilijoilta, jotka harjoittavat omaa lajiaan vapaa-ajalla ja palkattomasti. Kela saattaa tulkita tämän itsensä työllistämiseksi.
Suomen Urheilijat ry:n puheenjohtaja Teemu Ramstedt moitti nykyjärjestelyä. ”Tämän logiikan mukaan pelaajan pitäisi mieluummin maata sohvalla ja odottaa jonkun soittavan, että tule pelaamaan.”Työttömille tarjolla olevat työsopimukset ovat usein myös määräaikaisia ja lyhyitä, toisinaan jopa palkattomia. ”Totuushan on, että urheilija ei keskimäärin tienaa mitään. Moni jopa maksaa urheillakseen”, Ramstedt toteaa. Urheilijan täytyy jatkuvasti todistaa omaa kyvykkyyttään päästäkseen kisaamaan omia resurssejaan käyttäen. Vain hyvin harva tienaa kunnolla saati yltää miljoonatuloihin.
Suomen Urheilijoiden hallitusohjelmatavoitteet liittyvät työttömyysturvan lisäksi muitakin urheilijoita koskevia asioita: Aikuiskoulutustuki halutaan mahdolliseksi myös urheilijoille. Opintotukiehtoihin, urheilijarahaston käyttöön ja eläkevarojen sijoitusmahdollisuuksiin kaivataan lisää joustoa.
”Viimeaikaisen talouskeskustelun perusteella voi olla hankalat ajat edessä. Kyllä tässä varmaankin rahaa joudutaan kaivamaan jostain muualta kuin valtion kirstusta. Mutta se on arvovalinta, jos huippu- ja ammattilaisurheilua Suomessa ei haluta tukea.”
