Voit kuunnella ääniartikkelin myös lukuisista suoratoistopalveluista, esimerkiksi Spotifystä.
”Maestrani pitää minusta huolta ja taistelee sieluni puolesta, kun juon ayahuascaa. Hänen laulunsa avaavat mielen portit, jolloin hän näkee, pystyykö potilas voittamaan pimeyden.”
Näin sanoo Sadith Silvano, 34, joka on vastannut puhelimeen kotonaan Limassa. Hän on kiireinen, sillä hän on ollut juuri ollut järjestämässä Amazon-kulttuurifestivaalia kaupungilla. Silvano on maailmalla ja sosiaalisessa mediassa tunnettu ihmisoikeusvaikuttaja, kuvataiteilija, muotisuunnittelija ja ympäristöaktivisti, joka kuuluu Perun Amazonialla asuvaan shipibo-konibo-alkuperäiskansaan.
Shipibot tunnetaan vuosituhantisesta kasviparannustaidostaan. Etenkin heidän käyttämänsä ayahuasca herättää kiinnostusta läntisessä maailmassa. Amazonialla luonnonvaraisesti kasvava köynnöskasvi – tai oikeastaan kasviheimo, johon kuuluu useita lajeja – sisältää dimetyylitryptamiini-psykedeeliä, joka aiheuttaa voimakkaita aistiharhoja. Ne voivat viedä potilaan henkiselle matkalle.
Kasvin käytön tuntevat myös muut Amazonian alkuperäiskansat, jotka asuvat etupäässä Perun, Kolumbian, Ecuadorin ja Brasilian valtioiden alueella. Ayahuascalla on keskeinen rooli myös maailmankatsomuksessa.
”Mutta minun mielestäni ayahuasca on ennen kaikkea lääke, jolla autetaan sairastuneita.”
3 000 euron retriitti sademetsässä
Esoteerisen turismin suosio on räjähtänyt Perun Amazonialla. New age -henkisiä parannuskeskuksia on noussut ympäri sademetsäaluetta ja seremonia-ajan voi varata kätevästi netissä. Mainokset ovat täynnä shipibokulttuurin seremoniakuvastoa, mutta monien keskusten omistajat ovat ulkomaalaisia. Kasvi on jo loppunut joiltakin esiintymisalueiltaan suuren kysynnän vuoksi.
Retriitin hinta alkaa 100 dollarista, ja kiinnostuneille kaupitellaan myös 3 000 dollaria maksavaa opintojaksoa, jonka aikana ulkomaalainen turisti voi kouluttautua ”šhamaaniksi”. Se on iso tulo maassa, jossa työntekijän keskipalkka on 375 euroa kuussa.
Myös Suomessa on lehtitietojen mukaan pidetty ayahuascaseremonioita, joita järjestää joukko kasviparannuksesta innostuneita henkilöitä. Tieto retriiteistä kulkee puskaradion kautta, sillä psykedeelin maahantuonti on laitonta.
Kyseessä on uskonnollinen kulttuuriperintö, ei pelkkä päihdyttävä aine. Toiset yhteisöt ottavat tulot vastaan ilolla.
Voiko hengellisen rituaalin kaupallistaa näin?
Jotkin alkuperäiskansayhteisöjen johtajat sanovat, että ei. Kyseessä on uskonnollinen kulttuuriperintö, ei pelkkä päihdyttävä aine. Toiset yhteisöt ottavat tulot vastaan ilolla. Heidän mukaansa kaupallistaminen tapahtui jo, joten tärkeintä olisi varmistaa, että lääkkeen ”keksijät” saisivat mahdollisimman suuren hyödyn.
Silvano edustaa ensimmäistä koulukuntaa.
”Sairaiden ihmisten hoitaminen ei saisi olla bisnestä, mutta läntisessä maailmassa se on kauppatavaraa. Huijarit ovat kapitalisoineet perinnelääkkeemme, mikä on myös potilaille vaarallista. Mutta en voi puhua parantajien puolesta. Maestrani tuntee nämä jutut paremmin, soita hänelle.”
Maestran taito kulkee suvussa
”Juon ayuahuascaa ensin itse voidakseni olla yhteydessä potilaan energiaan. Näin näen, mikä häntä vaivaa ja mitä lääkettä hän tarvitsee”, Sadith Silvanon oma parantaja, maestra Lourdes Mahua kertoo työskentelytavastaan. Lourdes sanoo, että asiakkaat etsivät parannusta moniin vaivoihin: huonoon näköön, selkäkipuun, syöpään tai henkisiin ongelmiin, jotka johtuvat riitelystä perheen kanssa.
Viisikymmentävuotias rouva asuu sademetsäalueella, ja hänen kotiinsa on lähimmästä kaupungista Pucallpasta jokea pitkin 8 tunnin matka hitaalla veneellä tai 3 tunnin matka pikaveneellä. Nyt hän on kuitenkin käymässä pääkaupungissa etsimässä asiakkaita. Pandemia vei häneltä työt ja kaikki säästöt, joiden avulla hän aikoi rakentaa oman retriittikeskuksen. Nykyisellään hän ei pysty kilpailemaan asiakkaista suurten matkanjärjestäjien kanssa.
Ayahuascaseremonioissa osallistujat kokevat usein harmonista yhteyttä luonnon kasveihin, eläimiin, esivanhempiinsa ja traumoihinsa. Länsimaisen psykiatrian kielelle käännettynä voidaan sanoa, että ihmisen aistit sekoittuvat toisiinsa ja psyyken defenssimekanismit avautuvat, jolloin syntyy mahdollisuus tarkastella tiedostamatonta mieltä. Parantaja eli terapeutti luo turvallisen tilan.
”Liikun pimeyden reunalla ja autan potilastani, laulan shipibo-kielellä ja johdatan ihmistä matkalla. Työskentelen oman kehoni ja mieleni avulla johdattaakseni huonon energian pois.”
Parannustaito kulkee suvuissa. Lourdes Mahua oppi sen isältään, joka oppi sen omalta isältään. Osana opiskelua hän paastosi ja asui sademetsässä kuukausien ajan oppiakseen työn, joka on fyysisesti ja psyykkisesti väsyttävää. Hänen mukaansa on vaarallista käyttää ayahuascaa ilman kulttuurista tietämystä.
”Huijareita on liikkeellä. He vievät ihmisten rahat eivätkä paranna ketään. Päin vastoin, potilaat voivat joutua vaaraan.”
”Huijareita on liikkeellä. He vievät ihmisten rahat eivätkä paranna ketään. Päin vastoin, potilaat voivat joutua vaaraan.”
Potilaita on kuollut amatöörien johtamissa seremonioissa sydänpysähdykseen, toiset ovat joutuneet psykoosiin.
”Varmistan, että annostus on oikea ja potilas pääsee takaisin tähän maailmaan. Irrotan ayahuascan voiman ihmisestä, muuten sielu voi jäädä sille tielleen. Minun käsissäni ihmiset tervehtyvät.”
Lourdes Mahua toivottaa ulkomaalaiset tervetulleiksi. Hän kertoo rakentavansa retriittikeskuksen heti kun on saanut säästettyä tarvittavat varat. Kotikylä tarvitsee rahaa jälleenrakennukseen, sillä koronavirus vei yhteisön jäseniä hautaan ja tuhosi toimeentulon. Sen enempää hän ei halua kommentoida politiikkaa.
”Sadith tuntee nämä politiikkajutut paremmin, kysy häneltä.”
Amazonian alkuperäiskansat ovat vaarassa
Sadith Silvano tekee suuria muraaleja, ja taiteellisen työnsä myötä hänet on kutsuttu puhumaan alkuperäiskansojen oikeuksista Eurooppaan. Ensin hän puhui harmoniasta maailman kanssa, mutta kun aihe kääntyy politiikkaan, puhe terävöityy.
”Kulttuurimme kiinnostaa maailmalla, mistä tunnen ylpeyttä. Mutta Amazonialla on käynnissä vakava konflikti. Teemme vastarintaa vuodesta toiseen emmekä saa oikeutta. Alkuperäiskansat ovat vaarassa.”
Hän viittaa energiayhtiöihin. Amazonin sademetsäalueella on paljon öljy- ja maakaasuvarantoja, ja niitä etsiville yhtiöille on myönnetty viime vuosina ennätysmäärä toimilupia. Lain mukaan yhtiön pitäisi kysyä asukkailta ennakkosuostumus, saako heidän asuinalueilleen tulla poraamaan. Tätä oikeutta rikotaan jatkuvasti, ja vahinkojen ehkäisy on suurpiirteistä. Oxfamin raportin mukaan raakaöljyputket ovat vuotaneet Perun Amazonialla lähes 566 kertaa 20 vuoden aikana.
”Öljy saastuttaa vedet ja sairastuttaa kylämme mummot, papat ja vauvat, mutta meitä ei kuulla”, Silvano sanoo. Yhteisöt yrittävät suojella omia maitaan, mutta eivät saa korruption vuoksi kanteitaan oikeuteen. Maassa onkin meneillään yli 200 sosiaalista konfliktia, Perun oikeusasiamies raportoi.
”Vain poliittisen painostuksen kautta valtio herää horroksestaan. Meillä on pelissä kaikki.”
Protestointi on alkuperäiskansoille vaarallista: vuosina 2012–2021 Perussa murhattiin 57 ympäristöaktivistia, ja murhat liittyvät maankäyttökonflikteihin. Kuuluisa ayuahuascaparantaja, 80-vuotias ihmisoikeusaktivisti Olivia Arévalo murhattiin vuonna 2018. Tapaus liittyy konfliktiin, jossa shipibojen käyttöoikeus perinteisiin maihinsa oli vaarassa.
”Kaikki kasvien ystävät, levittäkää tietoa kansainvälisesti”, Silvano kehottaa.
Terveysturistit voisivat ajaa omissa maissaan poliittista muutosta, jotta Amazonian tuho pysähtyy, Silvano ehdottaa. Katse pitäisi kääntää yksilön henkisistä ongelmista kohti yhteisöä, jotta kollektiivinen toipuminen voi alkaa.
Artikkeli julkaistiin ensin maksumuurin takana 3.1.2023. Teksti avattiin kaikille lukijoille 23.1.2023. Haluatko sinäkin saada ensilukuoikeuden osaan Voiman verkkoartikkeleista? Tee Voimajengi-tilaus alk. 3€/kk.
