Iso lehtikioski ulkona, ihminen ostamassa lehteä.

Kuvituskuva: Yunming Wang / Unsplash

MediaKirjoittanut Kukka-Maria Ahokas

”Median kriisi” on vain länsimainen ilmiö, osoittavat mediatutkimukset

Yleispäteviksi luullut journalismin arvot kuten "vallan vahtikoirana toimiminen" eivät päde globaalisti. Toimittajat eri mantereilla kokevat roolinsa eri tavoin kuin Euroopassa.

Lukuaika: 2 minuuttia

”Median kriisi” on vain länsimainen ilmiö, osoittavat mediatutkimukset

Kuvituskuva: Yunming Wang / Unsplash

Suurten mediatalojen tiukentunut ansaintalogiikka, sosiaalisen median ja tekniikan kehitys sekä käyttäjien tuottamien sisältöjen mukaantulo uutistyöhön ovat lisänneet mediayhtiöiden ja ammattitoimittajien paineita. Median kriisinä tunnettu ilmiö on kuitenkin globaalille pohjoiselle, etenkin Yhdysvalloille ja Länsi-Euroopalle tyypillinen ongelma. Niissä kehittyvissä maissa, joissa yleisöllä ei esimerkiksi ole kunnollista internet-yhteyttä, klikkiotsikoilla on vähemmän vaikutusvaltaa ja sanomalehdistöllä menee suhteellisen hyvin.

Journalistit ympäri maailmaa tunnistavat samat digitalisaation tuomat paineet, mutta niissä maissa, joissa mediamarkkinat ovat vasta laajenemassa, toimittajat eivät koe ammattiaan teknologisen kehityksen vuoksi yhtä uhatuksi. Tiedot käyvät ilmi kansainvälisestä Worlds Of Journalism Studysta. Se on globaali kyselytutkimus, jossa toimittajat kertovat näkemyksiään ammattinsa nykytilasta. Ympäri maailmaa toimittajat olivat kuitenkin huolissaan sananvapauden kaventumisesta ja poliittisesta painostamisesta.

Voima 1/2023 on mediakasvatus-teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan lehden vuositilausta (39€) tai irtonumeron ostamista (4,90€).

Journalistien monet päämäärät

Valtaosa mediatutkimuksista on tehty Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mikä vinouttaa kokonaiskuvaa. Viimeaikaiset mediatutkimukset ovatkin kyseenalaistaneet yleispäteviksi katsottuja journalismin ilmiöitä. Objektiivisiksi katsotut journalismin periaatteet eivät päde globaalisti: esimerkiksi individualismi voi olla hyödytön lähtökohta monissa globaalin etelän yhteiskunnissa, joissa on kollektiivisempi kulttuuri. Myöskään Itä-Euroopassa toimittajat eivät allekirjoita samoja arvoja kuin Länsi-Euroopassa.

Osapuilleen kaikkialla maailmassa toimittajat kertovat pyrkivänsä totuuden välittämiseen, mutta kehittyvissä maissa kyselyihin vastanneet journalistit eivät katsoneet olevansa ”vallan vahtikoiria” samoissa määrin kuin vakiintuneissa liberaalidemokratioissa. He kertovat pyrkivänsä työssään esimerkiksi ylläpitämään kansallista yhtenäisyyttä tai kouluttamaan yleisöään.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Journalismi on tärkeä tiedonvälityksen tapa esimerkiksi aliedustetuille maaseutuyhteisöille monissa osissa maailmaa, ja useissa Aasian ja Afrikan maassa journalistit näkivät kehitysjournalismin tärkeämpänä kuin lännessä. Toisaalta eräissä demokratialtaan horjuvissa maissa kuten Egyptissä ja Thaimaassa toimittajat puolestaan kertoivat tehtäväkseen hallituksen horjuttamisen. 

Lähteet

Hanitzsch, T., Hanusch, F. Ramaprasad, J., & de Beer, A. S. (2019). Worlds of Journalism: Journalistic Cultures Around the Globe. New York: Columbia University Press.