Eurooppalaisen animaatioelokuvan yhteistuotantotapahtuma Cartoon Moviessa Bordeaux’ssa maaliskuussa esiteltiin rahoittajille 58 suunnitteilla tai tekeillä olevaa animaatioelokuvahanketta. Moni niistä suunnataan aikuiskatsojille.
Elokuvat nostavat esiin näkökulmia ja ääniä ympäri maailman. Tässä poimintoja tapahtumassa esitellyistä hankkeista.
Historian raskas taakka
Bolivialaisen, Saksassa asuvan Matisse Gonzalez Jordánin Cursed Children kysyy, onko lasten kannettava edellisten sukupolvien tekojen taakkaa. ”Kenraali-isoisäni oli 1967 Bolivian suurimman joukkomurhan takana, samoin Che Guevaran murhan”, Gonzales sanoo. Maan armeija surmasi juhannuksena 1967 kymmeniä nukkuvia kaivosmiehiä.
Visuaalisesti pelkistetty piirros kertoo Kikistä, joka huomaa perheensä olevan kirottu. ”Joka kerta, kun joku kieltää menneen, hän menettää osan ruumiistaan”, ohjaaja sanoo. Kikin on tutustuttava historiaan, ja se on tuskallinen prosessi. ”Miksi minun on kärsittävä siitä, mitä perheeni teki? Emme halua elää menneen painolastin kanssa, haluamme olla onnellisia.”
Elokuvan saksalainen tuottaja Stefan Michel uskoo, että vaikka tarina on henkilökohtainen, se on yleismaailmallinen. ”Me saksalaisena studiona sovimme hyvin sen tekemiseen.”
Tämä on Vietnamimme
Gomorra-kirjastaan tunnettu italialainen journalisti Roberto Saviano on elänyt lokakuusta 2006 poliisin rikollisjärjestöiltä suojelemana. Italialaishanke I’m Still Alive perustuu israelilaispiirtäjä Asaf Hanukan sarjakuvaan Savianosta. ”Se puhuu vastarinnasta ja taistelusta, halusta tehdä muutos. Mutta millä hinnalla?”, sanoo tuottaja Carlo Stella.
Elokuva käy läpi Savianon elämän, valinnat jotka hän teki. ”Nimi tulee Savianon kommentista: ’Hey bastards, I’m still alive.’ Realistiseen piirrostyyliin sekoittuu fantasian elementtejä. Kuvat ovat osin julmia, mutta väkivalta on julmaa. Saviano on itse elokuvan kertoja.
”Ymmärrettävistä syistä Roberto ei voi olla läsnä täällä”, tuottaja Stella sanoi Bordeaux’ssa.
Niinpä hän esiintyi videolla. ”Tämä on Vietnamimme, maa on sodassa”, Saviano kuvaa rikollisjärjestöjen otetta Italiasta. ”Minä kirjoitan. Pakkomielteeni pelastaa minut.”
Heterosis-virus iskee
Aivan toisenlaiseen maailmaan vie ranskalaishanke Jim Queen. Jim on Pariisin komein homo ja kuntosalien kuningas. Äkkiä häneen iskee heterosis-virus. Lihakset muuttuvat läskiksi, homot ryhtyvät yksiavioisiksi ja istuvat kotona tv:n ääressä kaitsemassa yhtä lastaan, kuvailee tuottaja Arthur Delabays. Muotimaailmakin romahtaa. Jim alkaa etsiä lääkettä virukseen.
”Hanke syntyi, koska ei ole fiktiota gay-yhteisöstä, vielä vähemmän animaatiota”, sanoo käsikirjoittaja Simon Balteaux. Tyyli on karrikoitua viivapiirrosta. ”Kirjoitin elokuvan 73-vuotiaalle isälleni, jolla ei ole aavistustakaan, mitä päivittäinen elämäni on. Veljenikin on naimisissa Liegessä.”
Ohjaaja Marco Nguyen sanoo haluavansa kertoa elokuvalla, että on hienoa olla homo, ainakin nyt 2023. ”Keinoina ovat satiiri ja itsensä pilkkaaminen.” Satiirin henkeen sopivasti tekijätiimillä oli loppuvinkki rahoittajille: ”Heteronormatiivisuus ei ole juttumme, olemme avoimia kaikille ehdotuksille.”
Fela Kutin henki
Italialaishanke Fela Back to Lagos kietoutuu afrobeatin luojan Fela Kutin legendaan. Hän oli nigerialainen muusikko, poliitikko ja aktivisti. Elokuva pohjautuu Luca Ferraran vahvoin kuvin piirtämään sarjakuvaan.
Geton kasvatti Adin jengi terrorisoi naapurustoa. Yhdessä isoisänsä kanssa hän ihailee Fela Kutia. Isoisän kuolema saa pojan tolaltaan ja hän melkein kuolee manausrituaalissa. Tällöin hän tapaa Fela Kutin hengen ja saa voimaa taistella.
Sarjakuvan ja elokuvan käsikirjoittaja Loulou Dedola kertoo olevansa yksi harvoista valkoisista, joka soitti Fela Kutin bändissä. Tarina yhdistää Kutin musiikin nykypäivään. ”Lagos on väkivaltaa ja korruptiota, Fela vertasi poliiseja zombeihin. Elokuvassa joruba-kansan mytologia ja henkien maailma yhdistää eri aikakaudet”, Dedola sanoo. Kutin musiikillinen perintö on luonnollisesti mukana.
Baskien Corto Maltese
Yleensä esiteltyjen elokuvahankkeiden budjetti liikkuu 4,5–7 miljoonan euron välillä. Sen kokoaminen aikuisten yhteiskunnalliselle animaatiolle ei ole helppoa. Baskiohjaaja Fermin Muguruza sai sisulla valmiiksi kaksi Black Is Beltza -animaatiota.
Ensimmäinen, 2018 valmistunut elokuva kertoo baskimies Manexista 1960-luvun kylmän sodan kuohuissa. Tarinaan kietoutuvat Mustat pantterit, CIA, Kuuban agentit sekä tietysti Francon diktatuuri ja Baskimaan sorto. ”Elokuva sai miljoona katsojaa, vaikka se oli baskiksi”, Muguruza sanoi vuosi sitten Cartoon Moviessa. ”Luulin saavani rahoituksen toiselle elokuvalle, mutta kaikki ovet lyötiin kiinni edessäni.”
Tätä selittänee se, mitä eräs madridilainen alan ihminen minulle yksityisesti sanoi: elokuva oli ”silkkaa propagandaa”. Baskimaan vasemmistolainen poliittinen aktivismi ei ole suosittua kaikkialla maassa.
Muguruza kiinnitti asuntonsa ja löysi lopulta rahoittajat toisellekin osalle, Black Is Beltza II: Ainhoa. Ainhoa on Manexin Kuubassa kasvanut tytär, joka matkaa Baskimaahan vuonna 1988. Hänen isoäitinsä on sisällissodan tasavaltalaisia, jonka valokuvissa vilahtaa kansainvälisten prikaatien riveissä Corto Maltesekin. ”Silvana Pratt sanoi, että Manex voisi olla Corto Maltesen poika”, Muguruza kertoo. Silvana Pratt on sarjan piirtäjä Hugo Prattin tytär.
Ainhoa kohtaa baskien kamppailun, punkmusiikin, väkivallan ja politiikkaan sidoksissa olevan huumekaupan. Matka vie Kabuliin, Libanoniin ja Marseille’hin.
Black Is Beltza on animoitu melko yksinkertaisesti vahvoilla väreillä ja piirroksilla. Budjetti oli pieni. Elokuvan hengestä kertoo hahmosuunnittelijan taiteilijanimi Tres Voltes Rebel – kolme kertaa kapinallinen. ”Nimi tulee katalaanirunoilija Maria Mercè Marçalin runosta, joka puhuu kolmesta taistelusta: feministinen, luokka- ja kulttuuritaistelu”, hän sanoo.
Ensimmäinen Black Is Beltza -elokuva löytyy suomeksi tekstitettynä Netflixistä.
