Väitöskirjatutkija, kirjallisuuskriitikko ja podcastaaja Sofia Blanco Sequeiroksen esikoisteos, esseekirja Voitto käsittelee voittoa moottorina, joka vaikuttaa lukuisilla elämän osa-alueilla. Voittamisen kulttuuria näkyy niin avaruuselokuvissa, feministisessä noituudessa kuin ilmastonmuutoskeskustelussakin.
Blanco Sequeirokselle voitto näyttäytyy kahtiajakavana voimana. Voittaminen voi olla urheilujoukkueen faneille ilon ja solidaarisuuden hetki, mutta voittamiseen liittyy myös suurta toivottomuutta. Voitto luo hierarkioita ja asettaa ihmisiä paremmuusjärjestykseen.
Politiikassa puhutaan vaalivoittajista ja -häviäjistä, mutta voitto liittyy olennaisesti myös poliittiseen osallistumiseen. Kuka pääsee osallistumaan, ketä pidetään edes mahdollisena voittajana?
Cheekin mysteeri
Eräs todellinen voittaja on Cheek. Cheek on noussut rap-kentän huipulle ja loppusuoralla vielä teettänyt itsestään kirjan ja elokuvan. Blanco Sequeiros halusi ymmärtää, miksi artisti vetosi ihmisiin niin poikkeuksellisella tavalla.
”Cheek on samaan aikaan samastuttava ja etäinen”, Blanco Sequeiros sanoo. ”Ihmiset tunnistavat siinä omat epätoivonsa ja surunsa, mutta samalla Cheekin voittajadiskurssi antaa kuuntelijoille toivoa.”
Pop-kritiikeissä Cheekiä on kyllä käsitelty, mutta kritiikit ovat Blanco Sequeiroksen mielestä epäonnistuneet siinä, että niiden kirjoittajat – erottaessaan itsensä liiankin tietoisesti Cheekin edustamasta arvomaailmasta – jättävät Cheekin hahmon etäiseksi.
”Kriitikot eivät ole ottaneet Cheekiä hahmona tarpeeksi vakavasti”, Blanco Sequeiros sanoo.
Hän kuitenkin painottaa, että tällainen kritiikki on tervetullutta, mutta myös syväluotaavalle ja kontekstoivalle tarkastelulle olisi paikkansa.
Yksi voitontahdon selkeimmistä ilmentymistä löytyy kilpaurheilusta. Kilpaurheilu kun perustuu sille, että voittaa ja on parempi kuin muut. Blanco Sequeiros painottaa, ettei urheilu ole niin erillään vaikkapa taiteesta kuin yleensä ajatellaan.
”Ihmiset urheilevat samoista syistä kuin tekevät taidetta”, hän sanoo. “Totta kai ne ovat erilaisia inhimillisen toiminnan tapoja, mutta niiden välillä löytyy kyllä yhteyksiä”.
Urheilun sukupuoli
Urheilusta kirjoittamisen pariin Blanco Sequeiros ajautui yhdysvaltalaisten urheiluesseiden kautta.
”David Foster Wallacen tennisesseet olivat ensimmäisiä tekstejä, jotka tekivät minuun välittömän vaikutuksen”, Blanco Sequeiros sanoo. ”Nykyjournalismissa olisi kiinnostava nähdä myös pidempiä ja esseistisempiä juttuja urheilusta”.
Urheilun, sukupuolen ja politiikan kytköksistä kertoo essee Ihmisen kuolema. Blanco Sequeiros käsittelee olympialaisissa tapahtuvaa naissukupuolen tuottamista, luokittelua ja rajoittamista.
Blanco Sequeiros kirjoittaa: ”Naisten sarjassa kilpailevaan urheilijaan kohdistuu miesten sarjan urheilijaa voimakkaammin viesti siitä, että on yksi oikea tapa olla urheilija. […] Mies voi voittaa, nainen tehdä parhaansa.”
Näistä käytännöistä vastuussa ovat Kansainvälinen olympiakomitea sekä esimerkiksi Kansainvälinen yleisurheiluliitto. Liitot haluavat pitää liian ”miehekkäät” naiset eli naiset, joilla on korkeat testosteroniarvot ulkona naisten sarjasta. Epäilyttävät urheilijat joutuvat erilaisiin kokeisiin ja tutkimuksiin, jotka voivat olla jopa terveydelle haitallisia.
Urheiluliittojen toimintaan on puuttunut muun muassa Human Rights Watch -järjestö, jonka mukaan liitot rikkovat ihmisoikeuksia ja lääketieteen etiikkaa. Blanco Sequeiroksen mukaan tieteessä ei vallitse vahvaa konsensusta esimerkiksi siitä, että testosteroni yksinään antaisi merkittävää hyötyä kilpaurheilussa.
”Liittojen toiminta on hyvä esimerkki tapauksesta, jossa tieteellistä tutkimusnäyttöä on sekä toiminnan puolesta että vastaan”, Blanco Sequeiros sanoo.
Hänen mukaansa liitot tekevät omaa ja sinänsä validia liikuntalääketieteellistä tutkimusta, mutta niiden ulkopuolinen sosiologinen tutkimus on painottanut liittojen toimenpiteisiin joutuneiden urheilijoiden huonoa vointia. Tilanteessa, jossa ”kova” liikuntalääketiede sanoo yhtä, ja ”pehmeä” sosiologia toista, tunnutaan selkeästi priorisoitavan kovan tieteen tuloksia.
Parempaa tiedepuhetta
Blanco Sequeiros toivoo, että tieteen sisäisiä mekanismeja käsiteltäisiin julkisessa keskustelussa ja journalismissa avoimemmin ja laajemmin.
”Tiedejournalismia lukiessa tuntuu, että tieteelle annetaan jonkinlainen saavuttamattomuuden aura”, hän sanoo.
Blanco Sequeiroksen mukaan julkisissa keskusteluissa ei aina ymmärretä esimerkiksi tieteeseen sisältyvän arvovalintoja. Hänen mielestään tieteilijöiden pitäisi kärsivällisemmin avata sitä, miten tiede todella toimii. Samalla vältyttäisiin tiededenialismilta ja perusteettomalta tiedekritiikiltä.
Avaruuselokuvissa Blanco Sequeirosta kiinnosti niiden tapa hahmottaa tiede voitontavoittelun välineenä. ”Mies ja avaruus” -elokuvat toisintavat stereotyyppistä kuvaa tieteestä, jota voidaan arvioida sen ylhäisimpien saavutusten kautta.
”Tieteen korkein saavutus nähdään Kuuhun tai Marsiin matkustamisena, vaikka se voisi olla maailmanrauha tai ilmastonmuutoksen pysäyttäminen”, Blanco Sequeiros sanoo. “Avaruuselokuvissa globaali kriisi ratkaistaan lentämällä avaruuteen”.
Kirjassa Blanco Sequeiros käsittelee avaruusseikkailuja rinnakkain feministisen noituuden kanssa. Hän näkee niillä paljon yhteistä. Blanco Sequeirosta kiinnostaa feministisen noidan hahmossa ennen kaikkea ajatteluun sisältyvä varmuus ja sen suhde voittoon.
”Noidilla on aito halu muuttaa ja voittaa vaikka sukupuolijärjestelmä, mutta toisaalta halu luoda tilaa, jossa ihmisten ei tarvitsisi kilpailla”, Blanco Sequeiros sanoo. ”Siinä tilassa ihminen saisi olla hauras, pelokas ja muutoksessa.”
KUUNTELE MYÖS: Blanco Sequeiros vieraili Voiman Sanavalta-podcastissa. Maija Alander ja Vilppu Rantanen puhuvat Blanco Sequeiroksen kanssa muun muassa Squid Gamen, David Foster Wallacen ja kristillisen syyllisyyden tavoista heijastaa voiton teemoja. Kuuntele jakso esimerkiksi Spotifystä ja Voiman verkkosivuilta.
