Lukuaika: 2 minuuttia

Maallistuminen on globaalin pohjoisen ilmiö, joka ei näy koko maailmassa

Kristinuskoisten määrä kasvaa etenkin Kiinassa. Kuvassa pyhän armon kirkko Kiinan Guizhoussa. Kuva: Huangdan2060 / Wikimedia Commons

Vanhan teesin mukaan maailman uskonnollisuus vähenee vääjäämättä. Tämä sekularisaatioteoria kuitenkin perustui pääosin havaintoihin Länsi-Euroopasta, ei koko maailmasta. Etenkin globaalissa etelässä on nähtävissä monenlaista kehitystä.

”Vauraissa maissa, joissa ihmisten fyysinen ja eksistentiaalinen turvallisuus ovat paremmalla tasolla, uskonnollisuus on heikompaa”, tiivistää uskonnontutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta.

On kiistatonta, että Eurooppa maallistuu. Aikaisemmin kristillisenä tunnetussa maanosassa yhä useampi tunnustautuu uskonnottomaksi, mutta ei välttämättä ateistiksi, Ketola kertoo.

Länsimaissa niin sanottu uushengellisyys on yleistynyt, jolloin ihmiset tekevät yksilöllisiä vakaumuksellisia valintoja, mutta eivät sitoudu järjestäytyneiden uskontokuntien oppiin, hän yleistää.

Tämä ei ole tavallista maissa, joissa on matala inhimillisen kehityksen indeksi kuten matala koulutustaso, elinajanodote ja bruttokansantulo. 

”Näissä maissa uskonnot tuovat kollektiivista turvaa.”

Ketolan mukaan Afrikan mantereella maallistumisesta ei ole merkkejä. Siellä etenkin karismaattinen herätyskristillisyys saa yhä lisää kannattajia. Aasiassa Indonesian ja Intian kaltaisissa maissa uskonnollisuus on viime aikoina jopa vahvistunut.

Aikaisemmin kristillisenä tunnetussa maanosassa yhä useampi tunnustautuu uskonnottomaksi, mutta ei välttämättä ateistiksi.

Uskontojen tilaa luotaava Pew Research Center arvioi, että jos nykyinen suuntaus jatkuu, kristityt pysyvät suurimpana ryhmänä vuoteen 2060 asti (32 prosenttia maailman väestöstä), mutta islam kasvaa nopeinta tahtia, sillä islaminuskoisissa maissa on korkea syntyvyys ja nuori väestörakenne. Islaminuskoisten määrän odotetaan kasvavan 24 prosentista 31 prosenttiin seuraavan neljän vuosikymmenen aikana. Buddhalaisuuden odotetaan vähenevän, hindulaisuuden ja juutalaisuuden ennustetaan pysyvän samana. 

Uskonyhteisö voi tarjota sosiaalista nousua

Aikaisemmin esitettiin, että köyhän maan vaurastuessa maallistuminen etenee vääjäämättä. Monilla alueilla kuten vaurastuneessa Etelä-Amerikan Uruguayssa näin on käynyt, mutta joissakin maissa uskonnollisuus on pysynyt samana tai lisääntynyt. Miksi näin, tutkijat eivät tarkalleen tiedä.

”Monitahoisen ilmiön syistä on olemassa eri teorioita, mutta yksimielisyyttä ei ole”, Ketola sanoo.

Voima 7/2022 on pyhä-teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan Voiman vuositilausta hintaan 39€.

Latinalaisen Amerikan kontekstissa on esitetty, että protestanttiset kirkkokunnat tarjoavat elämäntyylin ja yhteisön, jonka avulla on mahdollista nousta köyhyydestä. Niin sanottu uushelluntailaisuus kasvattaa siellä suosiotaan, sillä se korostaa menestyksen teologiaa eli maallista vaurastumista. Kirkko voi auttaa yksilöä parantamaan sosiaalista asemaansa eri tavalla kuin perinteinen katolilaisuus.

”Näihin yhteisöihin kuuluu sosiaalisen nousun mahdollisuus. Se on tärkeä osa liikkeiden menestystä.”

Kiina on suurin ateistinen valtio

Antropologi Rebecca McLaughlin on esittänyt, että sekularisaatiohypoteesi perustui aikaisempaan maailmanjärjestykseen, jossa Euroopalla oli geopoliittinen johtoasema. Näin ei enää ole, kun Kiina on mennyt ohi. Se on maailman suurin virallisesti ateistinen valtio, jossa kristittyjen määrä kasvaa voimakkaasti. Eri arvioiden mukaan maassa on jopa 60100 miljoonaa kristittyä.

”Luotettavia tilastoja on kuitenkin vaikea saada, sillä valtio tukahduttaa epätoivottuja uskontoja”, Ketola huomauttaa. 

Kiinan lain mukaan uskontoa saa harjoittaa vain tietyissä rekisteröidyissä seurakunnissa, mutta todellisuudessa myös niiden jäseniä on vainottu. Miljoonat kiinalaiset kristityt käyvätkin ”maanalaisissa” kirkoissa. Uskonnollisen kulttuurin muutos huolestuttaa kommunistisen puolueen johtoa, joka pelkää vaikutusvaltansa murenemista.