”Mielivaltaisia pidätyksiä, toimitilojen pakkosulkemisia, ratsioita, häirintää, matkustuskieltoja”, Addameer-kansalaisjärjestön kansainvälisen vaikuttamistyön asiantuntija Milena Ansari luettelee keinoja, joita Israelin viranomaiset käyttävät palestiinalaisia kansalaisjärjestöjä vastaan. Hän istuu kokoushuoneessa Ramallahissa.
Addameer on ajanut palestiinalaisten vankien oikeuksia vuodesta 1991. Se on myös yksi kuudesta eturivin palestiinalaisesta kansalaisjärjestöstä, jotka Israelin puolustusministeri Benny Gantz julisti lokakuussa 2021 terroristijärjestöiksi syyttäen niitä kytköksistä Palestiinan vapautuksen kansanrintamaan PFLP:hen. Sen paremmin Euroopan unioni (EU) kuin Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:kaan eivät ole löytäneet todisteita Israelin väitteille.
Addameerin ohella terroristijärjestöiksi luokiteltiin lasten oikeuksia ajavan Defence for Children Internationalin Palestiinan-osasto (DCIP), sosiaalipoliittisiin kysymyksiin keskittyvä Bisan-tutkimuskeskus, ihmisoikeusrikkomuksia dokumentoiva Al-Haq, maanviljelijöiden etua ajava Union of Agricultural Work Commitees sekä naistenoikeusjärjestö Union of Palestinian Women’s Commitees.
Terrorismisyytösten tavoitteena vaientaa
Terrorismiluokituksen päämäärä on selvä.
”Tavoitteena on vaientaa palestiinalainen kansalaisjärjestökenttä ja estää sitä paljastamasta rikkomuksia, joihin Israelin miehitys syyllistyy päivittäin”, Ansari sanoo.
Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC:n) pääsyyttäjä avasi vuonna 2019 tutkinnan sotarikoksista Palestiinalaisalueella. Israel kieltäytyy yhteistyöstä ICC:n kanssa eikä tunnusta sen toimivaltaa. ”Kuusi terroristeiksi luokiteltua järjestöä tekevät yhteistyötä ICC:n kanssa ja raportoivat sille sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan”, Ansari kertoo.
”Jos Israel päättää sulkea toimistomme, se vaikuttaa tuhansiin palestiinalaisiin lapsiin, jotka käyttävät palveluitamme.”
Ei ole ensimmäinen kerta, kun järjestöihin kohdistuva häirintä lisääntyy kesken merkittävän projektin. Syksyllä 2019 Israelin armeija ratsasi Addameerin toimiston, kun järjestö valmisteli raporttia pidätettyjen ja vangittujen palestiinalaisten kokemasta kidutuksesta ja kaltoinkohtelusta. ”Meihin on kohdistunut ahdistelukampanja todella kauan”, Ansari toteaa.
Listaamalla järjestöt terroristisiksi Israel pyrkii eristämään ne kansainvälisestä yhteisöstä.
”Terrorismisyytökset saavat kansainvälisen yhteisön kääntämään selkänsä meille”, Ansari sanoo. “Yksi päätavoite on myös järjestökentän rahoituksen vieminen.”
Ratsioita ja kiinni hitsattuja ovia
Terroristijärjestöiksi luokitelluille kansalaisjärjestöille kulunutta vuotta on leimannut paineen ja riskien kasvu. Sekä Addameer että DCIP ovat kokeneet häirintää jo pitkään, ja nyt tilanne on huonontunut entisestään. Ihmisoikeustyön rajoitteet ovat lisääntyneet, samoin epätietoisuus tulevasta.
”Luokituksen seurauksena meidät voidaan pidättää koska tahansa, toimistomme saatetaan sulkea ja varamme ja järjestölle kuuluva omaisuus takavarikoida”, DCIP:n kansainvälisen vaikuttamistyön asiantuntija Manar Al-Amleh kertoo.
”Jos Israel päättää sulkea toimistomme, se vaikuttaa tuhansiin palestiinalaisiin lapsiin, jotka käyttävät palveluitamme”, Al-Amleh toteaa.
DCIP muun muassa tarjoaa lainopillista apua pidätetyille lapsille ja dokumentoi heihin kohdistuvia rikkomuksia. Terrorismiluokituksen seurauksena järjestön juristien on esiinnyttävä oikeudessa yksityishenkilöinä. Linkki DCIP:hen yhdistäisi heidät ja heidän asiakkaansa niin kutsuttuun terroristijärjestöön.
”Työntekijöillämme on ollut vaikeuksia jatkaa työskentelyä normaalisti”, Al-Amleh kuvailee. ”Olemme kovan paineen alla, emmekä tiedä, mitä meille vielä tapahtuu.”
Osa järjestöjen peloista kävi toteen 18. elokuuta, kun Israelin armeija teki ratsiat seitsemän palestiinalaisen kansalaisjärjestön tiloihin. Toimistojen ovet hitsattiin umpeen ja niihin teipattiin armeijan määräykset järjestöjen sulkemisesta. Kuuden terrorismiluokituksen saaneen järjestön lisäksi armeija ratsasi terveyspalveluja tarjoavan Union of Health Work Committeesin, joka oli keskeisessä osassa muun muassa koronapandemian torjunnassa alueella.
Kuten Addameerille, DCIP:llekään elokuun ratsia ei ollut ensimmäinen laatuaan. Israelin armeija ratsasi järjestön edellisen kerran kesällä 2021. DCIP:n tietokoneita ja asiakirjoja takavarikoitiin ja toimisto myllättiin ilman varoitusta.
”He eivät jättäneet edes lappua takavarikoimistaan esineistä”, DCIP:n johtaja Khaled Quzmar kertoo vuoden 2021 ratsiasta. ”Saimme tietää, että kyseessä oli Israelin armeija ainoastaan valvontakamerakuvan ansiosta.”
Suomalaisrahoittaja vetäytyi
Luokittelulla terroristijärjestöiksi on ollut seuraamuksia myös järjestöjen rahoitukselle ja rahaliikenteelle.
”Meillä on ollut ongelmia pankkien kanssa, sillä ne eivät halua pitää hallussaan niin sanotun terroristijärjestön varoja”, Al-Amleh kertoo.
Terrorismisyytökset toimivat pelotteena myös järjestöjen rahoittajille. Näin tapahtui, kun DCIP:tä vuodesta 2015 rahoittanut Suomen Lähetysseura katkaisi rahoituksensa terrorismiluokituksen seurauksena.
”Samalla kun saimme yhteistyökumppaneiltamme tukiviestejä, Lähetysseura ilmoitti omassa viestissään rahoituksen katkaisemisesta”, Quzmar kertoo.
Kollega Al-Amleh vahvistaa suomalaisjärjestön olleen ainut DCIP:n rahoituksen lopettanut yhteistyökumppani.
Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson perustelee päätöstä sähköpostitse järjestön toimintaedellytysten turvaamisella. Hän siirtää vastuuta kansalaisjärjestöjen tukemisesta eteenpäin.
”Tilanne edellyttää paljon vahvempaa tukea, esimerkiksi valtiollisilta toimijoilta.”
”Tilanne edellyttää paljon vahvempaa tukea, esimerkiksi valtiollisilta toimijoilta.”
Kesällä yhdeksän EU:n jäsenmaata – mukaan lukien Ruotsi ja Tanska – irtisanoutuikin yhteisellä julkilausumalla Israelin päätöksestä listata kuusi palestiinalaisjärjestöä terroristijärjestöiksi ja ilmoitti jatkavansa yhteistyötä niiden kanssa. Norja liittyi pian kymmenenneksi allekirjoittajaksi.
Suomi ei ole mukana julkilausumassa, sillä se ei tällä hetkellä rahoita suoraan yhtäkään kuudesta listauksen kohteena olevasta järjestöstä.
”Rahoittajamaat koordinoivat julkilausuman keskenään, eikä sitä valitettavasti avattu muille osallistujille”, edustuston päällikön sijainen Marjo Pekkanen Suomen Ramallahin-yhteystoimistosta kertoo sähköpostitse.
”Ehkä sanomattakin on selvää, että luotamme Olaf-tutkintaviraston lausuntoon, jonka mukaan mitään perusteita terrorismiväitteille ei löytynyt”, Pekkanen toteaa. Olaf on EU:n petostentorjuntavirasto, joka tutkii varojen väärinkäyttöä.
Konkreettisia toimia
Terrorismisyytösten toteaminen tyhjiksi ei ole vaikuttanut Israelin toimintaan – etenkään kun EU ja Israel samalla tiivistävät yhteistyötään. Lokakuussa järjestetty historialliseksi luonnehdittu EU–Israel-ministerikokous oli pettymys kapenevan liikkumatilan kanssa kamppaileville kansalaisjärjestöille. Addameer ja DCIP vetoavat kansainväliseen yhteisöön ja pyytävät konkreettisia toimia järjestöjen tueksi.
”Tarvitaan Israeliin kohdistuvaa todellista painetta purkaa luokittelu terroristijärjestöiksi”, Al-Amleh sanoo. “Kuten näemme Venäjän ja Ukrainan tilanteesta, kansainvälisissä suhteissa on keinoja toimia. Venäjään kohdistettiin välittömästi sanktioita ja boikotti.”
Järjestöjen mukaan on selvää, että Israel tulee jatkamaan toimintaansa, jos kansainvälinen yhteisö ei tue heitä nykyistä vankemmin. ”Tällä hetkellä terroristeiksi leimattuja ihmisoikeusjärjestöjä on kuusi”, Al-Amleh sanoo, ”parin vuoden kuluttua ehkä kuusikymmentä.”
Kirjoittaja on toiminut EAPPI-ohjelman ihmisoikeustarkkailijana Länsirannalla. Kirjoituksessa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä edusta EAPPI-ohjelman tai sen sidosryhmien näkemyksiä.
Artikkeli julkaistiin ensin maksumuurin takana 15.11.2022. Teksti avattiin kaikille lukijoille 28.11.2022. Haluatko sinäkin saada ensilukuoikeuden osaan Voiman verkkoartikkeleista? Tee Voimajengi-tilaus alk. 3€/kk.
