Vallankumouksen välineet -juttusarjassa gonzojournalismia vihaava kirjailija kokeilee ja raportoi.
Jakomäkeläisen ruokakaupan eteisessä tapaan Aakoo Kirvesniemen ja Mirkan. Kauppalistaan on merkitty hedelmiä, vihanneksia, hiilareita, protskuja, iKaffea ja ”jotain, mistä lapset tykkää”. Käytettävissä on 160 euroa, tuplasti normaali summa. Valikoimme kotimaisia omenoita, ituja, paperipussileipää. Pähkäilemme Vönerin ja Muun tuotteiden välillä. Entä onko soijarouhe riski, jos vastaanottaja ei tunne sen kokkauksen saloja (paista kuivana öljyssä, lisää soijakastike ja juuri sopivasti vettä).
Mirka ja Aakoo ovat mukana kestävyys- ja voimavalmentaja Juhani Pitkäsen Strength for a Reason (SFAR) -hankkeessa. 2018 perustettu projekti tarjoaa kuntoutuville addikteille räätälöidyt treeniohjelmat, kuntosalikortin, juoksukengät ja -kellon. Juhani Pitkänen valmentaa ja neuvoo ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Jotkut mieltyvät voimaharjoitteluun, toiset juoksevat ultramaratoneja. Lisää jäseniä tulee kuntoutujien verkostojen kautta. Lähtökohtana olisi hyvä olla vuoden raittius.
Mirka elää nyt ensi kertaa aikuisuudessaan ”normaalia elämää”. Puolitoista vuotta sitten hän lopetti metadonikorvaushoidon ja totesi, että kun tekee joitain muutoksia, voi yhtä hyvin tehdä paljon muutoksia. Hän ryhtyi vegaaniksi, muutti omaan asuntoon, kouluttautui media-alalle, alkoi liikkua ja löysi lopulta kaverinsa kautta SFAR:n, johon liittyi syksyllä. Tavoitteena on puolimaraton toukokuussa.
Naiset tapasivat ensi kerran Myllyhoidossa, Aakoon mukaan toverissa tapahtunut muutos on huikea: ”Ei tuo paljon silmiin katsellut silloin.” Mirka huomauttaa, että myös paino on pudonnut 60 kiloa.
Päihteitä ei korvata himotreenillä
Aakoo löysi liikunnan ensimmäistä haimatulehdusta seuranneen tipattomuuden aikana, mutta jalkaleikkaukset torpedoivat harrastuksen. Hän palasi lenkkipoluille pari vuotta sitten. Addiktiivisella luonteella urheilukin on helppo vetää överiksi: hän juoksi joka toinen päivä 10 kilometriä ja kävi välipäivinä salilla. Seurauksena oli raskas, mutta opettavainen uupumus. Huhtikuussa Aakoo pääsi SFAR-tiimiin. Suhde liikuntaan on muuttunut: nyt treenikalenteriin on merkattu lepopäivät, ja senkin kestää, ettei juoksu aina kulje.
Mirka sanoo saaneensa ensi kertaa elämässään ystäviä liikunnan ja toipumisen kautta. Naisten puheissa korostuukin SFAR-yhteisön merkitys, tehdään yhteislenkkejä ja -treenejä ja Whatsapp-ryhmästä saa tukea.
Kuntoutuminen on opettanut ottamaan vastuuta itsestään ja muista. Laskut avataan ja puhelimeen vastataan, jottei läheisten tarvitse huolestua. Vegaaniruokavalioon siirtyminen liittyy sekin omien tekojen seurausten ymmärtämiseen.
Joskus liikuntaharrastukseen kytketään korulauseita itsen kehittämisestä, mikä tarkoittaa usein omien lihasten muokkaamista kauneusihanteita vastaaviksi. Mutta treenaamisen ei tarvitse olla vain keskittymistä itseen ja omaan perseeseen. Tosin se saa olla myös sitä: itsestä saa välittää ja pitää huolta.
Auttamisesta hyötyvät kaikki
Strength for a Reasonin rinnalle Juhani Pitkänen perusti 2019 vähävaraisille lapsiperheille vegaanisia ruokakasseja toimittavan Food for a Reason (FFAR) -projektin. FFAR-avustusringissä on nyt mukana kymmenisen perhettä, joille ruokaa viedään 2–3 viikon välein, ensimmäisenä koronavuonna jopa viikoittain. Kullakin SFAR-porukan jäsenellä on oma vastuuperheensä, jolle hän toimittaa ruoan. Juhani ajaa ruoat kauempana asuville. Ruokakassit rahoittaa Juhanin oma K3-yritys sekä paljasjalkakenkiä myyvä Natural Movement. Projekti on saanut lahjoituksena elintarvikkeita mm. Gold & Greeniltä, Oatlylta ja Vöneriltä.
Nuorena hardcorepunkkiin hurahtanut Juhani kertoo yhä inspiroituvansa mielimusiikkinsa aatemaailmasta. Myös vasemmalle kallellaan ollut kotikasvatus on luonut perustaa nykyhetken tekemiselle. Hyvin pärjäävillä on vastuu huolehtia heistä, joilla menee heikommin.
Projektit pohjaavat tutkittuun tietoon. Aerobinen liikunta luo hyviä muutoksia addiktien aivokemiaan, ja vähempiosaisten perheiden stressin lieventäminen tukee lasten pärjäämistä myöhemmin elämässä. Hyvän tekeminen on myös hyvää bisnestä – moni asiakas valitsee mieluummin yrityksen, jonka kanssa voi jakaa arvomaailmansa.
Kannamme kolme täyttä kestokassia lähistöllä asuvan Sannan luo. Paikalla on hänen lisäkseen nuorempi tytär Jessica ja tämän ystävä. Jessica kyselee, pidämmekö enemmän kissoista vai koirista ja ilmoittaa, että heidän entinen kotinsa oli parempi. Sanna kertoo, mitä perhe on joutunut käymään läpi muutaman vuoden sisällä. Kaikki, mitä olen ajatellut häneltä kysyä, tuntuu varsin turhanpäiväiseltä.
Perheen kokemia menetyksiä seurasi taloudellinen ahdinko. Sanna sanoo hävenneensä avun pyytämistä, mutta lopulta vaihtoehtoja ei ollut. Taakan jakaminen helpotti ja häpeä väistyi, kun hän ymmärsi, että ihmiset todella haluavat auttaa. Mirka vahvistaa havainnon: ”Hyödyllisen työn tekeminen tuo merkitystä omaankin elämään.”
FFAR-ohjelmassa Sanna on ollut vajaan vuoden. Hän on voinut kokeilla elintarvikkeita, joihin ei olisi normaalisti varaa. Ruokakassit ja reseptit antavat mahdollisuuden terveelliseen syömiseen ja ryhmän myötä on tullut halua ja voimavaroja palata treenienkin pariin. Hän sanoo, että haluaisi itsekin auttaa toisia tulevaisuudessa.
Yksin pärjäämisen illuusio
Uusliberalististen asenteiden mukaan menestys on itsestä kiinni ja avun pyytäminen heikkoutta. Kuitenkaan kukaan ei selviydy ilman toisten apua. Toisia meistä vain tuetaan suhteettoman paljon: kulttuuri on rakennettu kannattelemaan valkoisia, keskiluokkaisia ydinperheitä. Kielitaidon puute, vähävaraisuus, mielenterveyden ongelmat, pitkäaikaissairaus, neuroepätyypillisyys tai päihdeongelma voivat vaikeuttaa avun piiriin pääsemistä ja muokata niin sanotun normaalin yhteiskunnan suhtautumista tylymmäksi.
Riippumattomuus on jälkiteollisen yhteiskunnan fantasia. On vaikea nähdä kulutushyödykkeiden yhteyttä luontoon, kasveihin, vesivaroihin, maahan, ihmisiin ja muihin eläimiin. Mutta riippumattomuuden illuusiota voi ylläpitää vain niin kauan kuin käytössä on rajattomasti sähköä, toimivat tietoverkot ja edullista öljyä. Kun niiden saanti pätkii, joudumme kaikki katkolle.
Toisenvaraisuus on biologian termi, joka tarkoittaa sitä, että eliö tarvitsee elääkseen muita eliöitä. Muiden eläinten tavoin myös ihmiset ovat kiistattomasti toisenvaraisia. Elämä on haavoittuvaista ja haurasta, mutta keskinäisriippuvuuksien hyväksyminen, arvostaminen ja vaaliminen parantaa mahdollisuuksia selviytyä – niin yksilön kuin koko elonkehänkin mittakaavassa.
Jos tarvitset apua päihde- tai riippuvuusongelmaan, sitä löytyy mm. päihdelinkki.fi ja nuortennetti.fi-sivustoilta.
K3Fitness: https://k3fitness.fi/
