Instagram-alustalla toimiva meemiskene on kasvattanut suosiotaan noin kaksi ja puoli vuotta. Sen sisältöön vaikuttavat ajankohtaiset tapahtumat ja teemat, sisällöntuottajien ja käyttäjien suosimat trendit sekä tilien ylläpitäjien oma maailmankatsomus.
Vaikka suurin osa sisällöstä on edelleen huumoripainoitteista, on se nykyään huomattavasti alkuaikoja poliittisempaa. Kompakti kuvaformaatti tarjoaa mahdollisuuden jakaa ideoita ja ajatuksia, jotka yhteisön interaktiivisuuden ansiosta leviävät ja kehittyvät. Voidaankin puhua meemiaktivismista, jossa poliittinen satiiri muuttuu mielipidevaikuttamiseksi.
Yhteiskunnallisiin epäkohtiin musiikin, kuten punk rockin ja black metallin, kautta tutustunut Riku Junttanen, 29, on tehnyt meemejä joulukuusta 2020 @kaikkipaskaksi-nimimerkin takana. Hän oli sitä ennen tehnyt meemejä foorumeille. Oman Instagram-tilin perustamiseen inspiroivat muut suomalaiset meemitilit, joita noihin aikoihin putkahteli kuin sieniä sateella.
Tili otti tuulta alleen, kun Suomi-Maidan-liikettä pilkkaava kuva nousi suosioon muun muassa Suvi Auvisen sekä Jami Järvisen Kaasuputki-blogin jaettua sen. Junttasen meemit ovat alusta asti olleet rasismin ja fasismin vastaisia, mutta piiskaa ovat saaneet myös perussuomalaiset ja black metal -skene.
Metallimuurahaispesän sorkkimista
”Black metal -skenessä häiritsee hirveästi etenkin se dissonanssi. Black metallissa, vähän kuin punkissakin, ei ole mitään sääntöjä. Näissä musiikkikulttuureissa kapinoidaan valtavirtaa vastaan. Black metallissa, kuten Ylilauta-kulttuurissa, verhotaan kaikki vitsiksi, ettei oltukaan niin tosissaan. Siellä kuitenkin on hakaristejä ja mustia aurinkoja ja kaikkea muuta tatuoitu jengin kroppiin, mitä ei voi enää verhota vitsiin”, Junttanen kertoo.
”Haluan tuoda sitä ristiriitaa ilmi, että kaikki nihilismi, misantropia ja säännöttömyys, joka black metalliin liitetään, kohdistuu usein islamilaiseen vähemmistöön natsistisen retoriikan keinoin”, hän jatkaa.
Kritiikkiä saavat kuitenkin kaikki, jotka sitä Junttasen mielestä ansaitsevat.
”Jos on yleismaailmallisesti kusipää, niin todennäköisesti päätyy mun tilille jonkinlaisen meemin muodossa.”
”Jos on yleismaailmallisesti kusipää, niin todennäköisesti päätyy mun tilille jonkinlaisen meemin muodossa”, hän kertoo ja nostaa esimerkkitapaukseksi viimeaikaisen koronarokote- ja passikeskustelun tuomat vertaukset.
”Viimeksi kiinnitin huomiota siihen, kun joku someinfluensseri oli potkittu yökerhosta ulos, kun kello kahdentoista aikaan oli pyydetty näyttämään koronapassia. Hän oli verrannut kokemusta siihen, että asia olisi sama, kuin nämä henkilöt laitettaisiin kaasukammioihin, että tästä alkaa pikkuhiljaa joku kansanmurha tai vastaava. Omasta mielestäni todella naurettava väite. Todella kuvottava.”
Bänniä äärioikeiston kritisoimisesta
Kärkäsmielipiteisillä kuvilla on kuitenkin ollut hintansa. Syyskuussa @kaikkipaskaksi-tili jäädytettiin kolmeksikymmeneksi päiväksi Junttasen meemin kritisoitua Helsingin käräjäoikeuden päätöstä hylätä syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kannettua hakaristilippuja itsenäisyyspäivän kulkueessaan vuonna 2018. Oikeus määräsi myös takavarikoidut liput palautettaviksi omistajilleen.
”Mulla oli aiemmista meemeistä tullut ilmiantoja, mutta asiaan vaikutti varmaan myös algoritmi, joka poimi Pohjoismaisen vastarintaliikkeen nimen sieltä. Ilmiantoja on tullut aikaisemminkin, jos on viitannut äärioikeistojärjestöihin. Tai jos meemit ovat olleet liian seksuaalissävytteisiä, tai sitten Instagramin algoritmi on tulkinnut väärin, jos meemissä on esiintynyt vaikka aseen kuva, niin se on tulkittu väkivaltaisen järjestön tukemiseksi.”
Seuraajamääriltään suuret tilit saavat useita ilmiantoja, jotka saattavat estää tilillä tapahtuvan mainostamisen ja live-striimauksen.
Monet meemintekijät turvautuvat varatileihin. Junttasen varatili on @kaikkipas2, johon hän joutui jälleen tukeutumaan, kun @kaikkipaskaksi-tili joutui uudelle jäähylle lokakuussa. Tällä kertaa Instagram ei ilmoittanut mitään erillistä syytä. Tili kuitenkin vapautettiin jäähyltä viikon päästä.
Meemit jalostuivat podcastiksi
Kaikkien teemojen käsittelyyn meemiformaatti ei kuitenkaan riittänyt. Jo ennen meemitilin perustamista Junttasella oli ollut ajatus podcastista, joka keskittyisi musiikkiin, mutta projekti kariutui ideatasolla. Myöhemmin muiden meemintekijöiden kanssa ideoita palloteltuaan Junttanen ryhtyi tekemään podcastia Kaikki Paskaksi & Ystävät.
Ohjelman formaatti perustuu muiden meemintekijöiden haastatteluihin. Mielenkiintoiset meemintekijät mahdollistavat monimuotoisten teemojen syväluotaavan läpikäymisen laajemmalla skaalalla kuin pelkät meemit koskaan pystyisivät. Podcast-jaksojen sisältö nousee haastateltavan meemintekijän tilin sisällöstä, ja koska eri tekijöillä on eri teemoja, aiheita on laidasta laitaan.
Haastateltavien memeadminien mukana teemoiksi ovat nousseet yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat kuten patriarkaatin kritiikki, kapitalismin luoma eriarvoistuminen ja someaikana lisääntynyt keskustelukulttuurin polarisaatio.
Ohjelma ei kuitenkaan ole luopunut meemikulttuurille keskeisestä huumorista. Epäpoliittinen sisältö ulottuu muun muassa Euroviisujen analysointiin ja Esa Pulliaisen kuulaasta kitarasoundista metatasolla liitelevään puhutun, interaktiivisen meemisatukirjan muodossa esitettyyn huumorianalyysiin.
Suoraa puhetta mielenterveysongelmista
Elokuussa nauhoitetussa jaksossa Junttanen keskusteli mielenterveysongelmista @dj.hullupillun kanssa. Aihe oli henkilökohtainen Junttaselle, jolla on itselläänkin mielenterveysdiagnoosi. Diagnoosin saaminen ei ollut mutkaton prosessi. Aluksi tautikoodistomerkinnöissä pyörivät yleisimmät epäillyt paniikkihäiriö ja masennus, mutta Junttanen jaksoi pitää pintansa ja vaatia lääkäreiltä vastauksia. Lopulta päädyttiin määrittelemättömään kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosiin.
”Nykyään sairaus on hallussa, kun olen käynyt terapiassa ja vertaistukiryhmissä sekä saanut sähköhoitoa. On se ollut pitkä prosessi, ja sairaus vaikuttaa elämään edelleen. Saatan ottaa vastoinkäymisen pahempana kuin se oikeasti on, ja se saattaa laukaista masennusjakson ja jos elämässä tapahtuu jotain erityisen hyvää, se saattaa laukaista maniajakson. Nykyään pitää vaan oppia tunnistamaan, milloin jakso saattaa lähteä käyntiin. Terapialla ja lääkehoidolla saan onneksi pidettyä homman hanskassa.”
Hoidon saaminen ei ole kuitenkaan aina ollut helppoa. Osastojaksolle pääseminen oli todella haastavaa.
Hoidon saaminen ei ole kuitenkaan aina ollut helppoa. Osastojaksolle pääseminen oli todella haastavaa. Päivystyksestä Junttanen oli lähetetty kotiinsa, vaikka hän oli ollut itsetuhoinen.
”Mielenterveyspalvelut ovat varmaan aika täynnä, mutta mielestäni tosi huolestuttavaa oli, kun olin tullut itsetuhoisena päivystykseen, keskustelun jälkeen kirjauksessa oli ”potilas lupaa mennä nukkumaan”. Siinä oli riski, että olisin mennyt ’lopullisesti nukkumaan’, koska olin tullut paikalle siksi, että teki mieli tappaa itseni ja hakeutunut hoitoon osastojaksolle. Ei voinut tietää, että nukunko yön yli vai tapanko itseni.”
Kaikukammioon huutelua vai aktivismia
Kolmivuorotyössään lastenkodissa Junttanen kohtaa niin psyykkistä kuin fyysistä väkivaltaakin. Hän on koulutuksensa ja kokemuksensa myötä oppinut suhtautumaan uhkaaviin ja kuormittaviin tilanteisiin.
”Tietenkin pidän nollatoleranssia kaiken väkivallan suhteen, sille ei anneta minkäänlaista hyväksyntää, mutta tapausten läpikäsittely riippuu aina nuoresta. Joillekin toimii huumori ja huomio, joillakin se on merkki siitä, että nuori tarvitsee lisätukea jossakin asiassa.”
Meemitilin ylläpitämisenkin myötä sataa paskaa niskaan. Negatiiviseen palautteeseen Junttanen ei välttämättä enää edes vastaa huomatessaan, että kyseessä on selkeä trolli. Joillekin hän toteaa yksinkertaisesti ”tämä materiaali ei selkeästi ole sinulle”.
Raskaista yhteiskunnallisista teemoista huolimatta Junttanen pohtii, onko Instagramin poliittisessa meemikulttuurissa kyse aktivismista vai pelkästä mielipiteen vahvistamisesta.
”Seuraajani ovat jo lähtökohtaisesti hyvin samaa mieltä monista asioista kanssani, niin mielletäänkö se aktivismiksi vai onko se vain tiedon levittämistä, jonkin hauskan, puolihauskan tai ei edes välttämättä hauskan kuvan muodossa?”
Parhaimmillaan meemit luovat arvokasta dialogia, josta Junttanen nostaa esimerkiksi @pikakahvimemegirl-tilin.
”Hän on onnistunut erittäin hyvin kiinnittämään huomiota patriarkaattiseen kulttuuriin ja luomaan keskustelua siitä. Hän on varmaan onnistunut keskustelun luomisessa parhaiten.”
”Kuvapohjaisen alustan myötä tieto leviää eri tavalla kuin Facebookissa tai perinteisessä uutismediassa. Sisällön on oltava huomattavasti kompaktimpaa. Siksi meemit ovat hyvä keino aloittaa keskustelua”, Junttanen jatkaa.
Rakentavaa dialogia ja uusia näkökulmia
Muutamissa keskusteluissa Junttanen kertoo onnistuneensa rakentavassa dialogissa, joissa perusteluiden myötä käyttäjä on saanut uusia näkökulmia aiheeseen.
”Jos joku saa jotain järkevää ajateltavaa tai pystyy muokkaamaan mielipidettä, niin se on omalta kantilta onnistuminen.”
Meemitilin, podcastin ja harrastustoiminnan yhdistäminen työelämään on paikoittain haastavaa.
”Kunhan muistaa, että työ, meemitili ja kaikki muu eivät oman hyvinvointini kannalta ole välttämättömiä.”
Tilin ylläpitämisen kuormittavaksi muututtua hän pitää taukoa siitä. Usein tili ja etenkin musiikkiharrastus ovat kuitenkin henkireikiä, joihin voi purkaa turhautumistaan ja ilmaista itseään. Meemien tekeminen auttaa myös prosessoimaan yhteiskunnallisia ongelmia.
”Katsoessaan ja keskustellessaan muiden meemitilien kanssa saan jotain käsitystä ja pystyn kasaamaan omia ajatuksiani. Siinä huomaa, ettei ole ainut, joka on näistä asioista tätä mieltä.”
Jatkossa Kaikki Paskaksi & Ystävät -podcast on kuultavissa myös osoitteessa voima.fi/audio yhteistyössä Voiman uusmediatuotannon kanssa.
