Chile on ensimmäisenä maailman maana säätämässä lakia, joka säätelisi ihmisten ”mentaalista yksityisyyttä” tai niin sanottuja neuro-oikeuksia.
”Haluamme suojella aivoja ja yksilön oikeutta autonomiaan. Ihmismieleen ei saa tunkeutua ilman suostumusta. Uusi teknologia on vaarallista, jos minkäänlaista sääntelyä ei ole”, asiaa valmistelevan valiokunnan puheenjohtaja Guido Girardi sanoi medialle.
Muun muassa Elon Muskin Neuralink-yritys kehittää teknologiaa, jolla tietokone voi lukea ihmismielen sisältöä aivoihin asennettavien implanttien avulla. Vastaavaa keksintöä kehittelevät myös Google ja muut suuryritykset. ”Neuroteknologialle” on käyttöä etenkin lääketieteessä. Sen avulla olisi mahdollista esimerkiksi auttaa potilaita kuntoutumaan aivovammasta. Päättäjät ovat kuitenkin huolestuneet, että toimialalle ei ole laadittu eettisiä ohjeita.
Niin sanottu koneoppiminen ja itse itseään opettavat algoritmit ovat ottaneet suuria kehitysaskelia viime vuosina. Toisinaan oppiminen menee pieleen. Microsoft kehitti vuonna 2016 Twitteriin automaattisesti toimivan ohjelman eli botin, joka oppi itse muilta käyttäjiltä, miten palvelussa kuuluu käyttäytyä. Vain 16 tunnin sisällä botti jouduttiin sulkemaan, koska se alkoi suoltaa rasistisia ja naisvihamielisiä solvauksia. ”Hitler oli oikeassa”, se twiittasi ennen sulkemistaan.
Chile haluaa olla seuraava datatieteen ja tekoälykehityksen suurvalta, joka luo suuntaviivat myös eettisille normeille. Chilen esimerkki voi toimia suunnannäyttäjänä maailman päättäjille, jotka joutuvat punnitsemaan asiaa lähivuosina. Myös Euroopan komissio on laatinut ensimmäisen lainsäädäntöesityksensä.
