Bangkokin taide- ja kulttuurikeskus BACC:ssa juuri ennen koronaepidemian alkua järjestettyyn Spectrosynthesis II – Exposure of Tolerance: LGBTQ in South-East Asia -taidenäyttelyyn osallistui 59 taiteilijaa muun muassa Thaimaasta, Vietnamista, Kambodžasta, Malesiasta, Kiinasta ja Intiasta. Suurin koskaan Kaakkois-Aasiassa järjestetty seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä käsittelevä näyttely rakennettiin yhteistyössä seksuaalista tasa-arvoa edistävän Sunpride Foundation -keräilijäorganisaation kanssa. BACC-keskuksen useat kerrokset täyttyivät alueen kulttuurista rikkautta kuvastavilla maalauksilla, valokuvilla, installaatioilla ja videoteoksilla.
”Kaakkois-Aasia on kulttuurien sulatusuuni, ja halusimme leikkiä moninaisuudella”, kertoo näyttelyn kuraattori Chatvichai Promadhattavedi. ”Pelkästään Thaimaassa elää yli sata eri etnistä ryhmää. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suhteellisen hyvä asema maassa on sekä perinteistä että modernia perua. Näyttely korosti moninaisuuden arvoa yhteiskunnalle.”
Teema oli vahvasti esillä Naraphat Sakarthornsapin valokuvissa, joissa taiteilija käsittelee monimuotoisuutta kukkien kautta. Gushing out My Confession (2015) -teoksessa hän kietoi värikkäitä kukkia malliensa alastomien kehojen ympärille. Bangkokin eri kaupunginosissa kuvattu Perfect Flower (2016/2019) -teos esittää viittäkymmentä erilaista hibiskuskukkaa, jotka muodostivat näyttelyn seinälle moninaisia muotoja ja värejä ylistävän kokonaisuuden.
Näyttelyyn haluttiin mukaan erityisesti nuoria taiteilijoita. Sakarthornsapin teokset käsittelevätkin myös vähemmistöjen kohtaamaa syrjintää.
”Aloin yhdeksänvuotiaana asetella kukkia hiuksiini ja pohtia seksuaalista identiteettiäni”, hän kertoo. ”Kukkien kuvaaminen on ollut itselleni terapiaa. En uskaltanut nuorempana kertoa ystävilleni ja perheenjäsenilleni olevani homo. Niinpä ilmaisin itseäni epäsuorasti kuvaamalla kukkia. Taide antoi minulle rohkeutta kertoa ihmisille seksuaalisuudestani.”
Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus limittyy Kaakkois-Aasiassa kulttuuriseen moninaisuuteen.
”Etenkin Koillis-Thaimaassa sijaitsevan Isaanin-alueen kansantaiteessa on paljon fallos-talismaaneja ja suhtautuminen seksuaalisuuteen on avointa ja hyväksyvää”, Promadhattavedi toteaa. ”Muinaisissa hindutemppeleissä on usein fallisia symboleita. Maaseudun perinteisessä kulttuurissa on myös vahvasti matriarkaalisia elementtejä, ja naisilla on siellä ollut paljon valtaa.”
Kulttuurinen moninaisuus ristiriitoineen kuvastuu myös mon-taustaisen taiteilija Sornchai Phongsan maalauksissa. Monit ovat alkuperäiskansa, joka elää pääasiassa Thaimaan ja Myanmarin raja-alueella. Phongsan teoksessa Turtle’s Spirits Totem (2018) katsojaa kohti katsova mies kantaa olkapäällään kepistä roikkuvia kilpikonnia, joiden sisälmykset pistävät esiin auki viilletyistä haavoista. Mon-kulttuurissa jokaisella perheellä on oma henkensä, jota edustava eläin perheen tulee vuosittain rituaalien yhteydessä uhrata. Sukupuolikäsitykset ovat kulttuurissa vahvasti binäärisiä, mikä vaikeuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämää. Toisaalta etnisiä vähemmistöjä syrjitään Thaimaassa.
”Thaimaalaisissa kouluissa oppilaiden ei anneta puhua keskenään mon-kieltä”, Phongsa sanoo. ”Minun on ollut vaikea sopeutua sekä mon-kulttuuriin että thaimaalaiseen kulttuuriin, mutta olen silti ylpeä etnisestä taustastani. Kuvaankin alastomassa omakuvassani ristiriitaisia tuntemuksiani perinteiden kantamisen ja niiden haastamisen välillä.”
Thaimaalainen kathoey-kulttuuri on tarjonnut etenkin transnaisille oman sosiaalisen asemansa. Toisaalta valtakulttuuri on edellyttänyt heiltä stereotyyppistä käyttäytymistä ja esittänyt heidät usein humoristisessa valossa. Sudaporn Tejan värikkäät ja pääosin abstraktit maalaukset symbolisoivat transnaisten edustamaa moninaisuutta.
”Thaimaassa suhtautuminen transsukupuolisiin ihmisiin on ristiriitaista sosiaalisten käytäntöjen ja juridisten oikeuksien suhteen. Transnaisilla on erityinen merkitys etenkin viihdealalla, ja maassa järjestetään säännöllisesti transsukupuolisten kauneuskilpailuja ja kabaree-esityksiä. Thaimaassa tehdään myös paljon lääketieteellisiä sukupuolenkorjausprosesseja. Prosessin läpikäyneet ihmiset eivät kuitenkaan saa muuttaa juridista sukupuoltaan”, Teja toteaa.
”Julkisuudessa oli vastikään tapaus, jossa transsukupuolista henkilöä estettiin työskentelemästä kuuluisassa yliopistossa”, Phongsa kertoo. ”Päätöstä perusteltiin viittaamalla transsukupuolisuuteen mielenterveysongelmana ja toteamalla, että transsukupuolinen opettaja tarjoaisi opiskelijoille huonon roolimallin.”
Spectrosynthesis II -näyttelyyn kehokuvaa tarkastelevalla teoksellaan Boyshow osallistuneen taiteilija Parinot Kunakornwongin mukaan hierarkkiset valtarakenteet aiheuttavat edelleen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille ongelmia.
”Vähemmistöjen asemaa ei ole suojattu lailla, mikä estäisi heidän syrjintänsä kouluissa ja työpaikoilla”, hän sanoo. ”Käytin eräässä teoksessani Thaimaan valtiollisen terveysvalistuksen koululaisille suuntaamaa kirjaa, jossa edistetään vahvasti binäärisiä sukupuolirooleja. Muistan edelleen, kuinka ollessani katolisessa koulussa opettaja toi eteemme transsukupuolisen ihmisen ja totesi, että tämä oli käynyt lääkärillä ja haluaisi tulla muiden kaltaiseksi. Yleisesti ottaen HLBTQ-ihmisten kohtaama syrjintä on kuitenkin hienovaraista ja passiivisaggressiivista.”
Promadhattavedi näkee taiteilijat yhteiskunnan varoventtiilinä, joiden tehtävänä on kyseenalaistaa asioita ja esittää uusia näkemyksiä.
”Thaimaalaiset eivät kuitenkaan pidä asioiden tyrkyttämisestä”, hän toteaa. ”Maassa arvostetaan hillittyä julkista käyttäytymistä ja sallitaan yksityisiä vapauksia. Yllätyin silti, ettei edes Michael Shaowanasain teos Portrait of a Man in Habits 1 (2003), joka kuvaa munkinkaavussa olevaa meikattua homomiestä, aiheuttanut kohua.”
Spectrosynthesis II -näyttelyn järjestämiseen osallistuneen Sunpride Foundationin toiminnanjohtaja Patrick Sun uskoo, että asioiden edistyminen yhdessä maassa voi lisätä suvaitsevaisuutta myös naapurimaissa. Näyttelyyn osallistuneet taiteilijat kokevat, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on parantunut Thaimaassa etenkin nuorten keskuudessa. Uudet vaikutteet leviävät sosiaalisessa mediassa, ja vähemmistöt ovat esillä elokuvissa, sarjoissa ja uutisissa. Asenteet ovat yleisesti vapautuneet. Samaa sukupuolta olevien avioliiton mahdollistamisen puolesta kampanjoidaan aktiivisesti. Thaimaan parlamenttiin valittiin vuonna 2019 ensimmäinen transsukupuolinen kansanedustaja Tanwarin Sukkhapisit.
”Pyrin osoittamaan taiteellani, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ovat täysin normaaleja”, Sakarthornsap toteaa. ”Vapautuminen edellyttää hyväksyntää lasten vanhempien lisäksi myös opettajilta, ystäviltä ja koko yhteiskunnalta. Muutos ei tapahdu muutamassa päivässä, mutta vaikka siihen menisi kymmeniä tai satoja vuosia, sen edistäminen olisi silti vaivan arvoista. Monet ihmiset ovat jo nyt onnistuneet murtamaan normeja.”
