KAVIN:n apulaisjohtaja Saara Salomaan mielestä ajatus diginatiiveista on yksi haitallisimmista harhakäsityksistämme mediakasvatuksen näkökulmasta

Maailmamme on suurelta osin siirtynyt digiaikaan, mutta muutummeko me kuitenkaan sen mukana? Yhteiskunnassa pärjääminen vaatii uudenlaisia mediataitoja, jotka tulisi ulottaa koko väestöön ikään katsomatta. Mutta miten ihmisten erityistarpeet huomioidaan tasapuolisesti.

Vahtivuoron mediakasvatusjakson asiantuntijavieraat ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin apulaisjohtaja Saara Salomaa sekä globaali- ja mediakasvattaja Eeva Kemppainen. He ovat yhtä mieltä siitä, että resurssipula on yksi mediakasvatuksen kattavan toteutuksen esteistä.

Salomaan mukaan oman haasteensa mediakasvatukseen tuovat eri ikä- ja ihmisryhmien erityistarpeet. Esimerkiksi monilla maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä saattaa olla heikko perusluottamus tiedotusvälineitä kohtaan, jos lähtömaassa mediakenttä on ollut pitkään valtaa pitävän poliittisen hallintokoneiston ohjailun ja sensuurin alaisena. Toisaalta ikäihmisillä luottamus perinteiseen mediaan on usein korkea, mikä voi altistaa heidät herkemmin nykyiselle valeuutisoinnille ja disinformaatiolle.

Vastamainokset ovat yksi tapa tutkia ympäröivää mediakulttuuria sekä yhä laajemmalle levinnyttä mainontaa. Mediakasvattaja Eeva Kemppainen on havainnut vetämiensä koululaisten vastamainostyöpajojen yhteydessä, miten tärkeää kriittisen medialukutaidon kehittäminen on jo nuorella iällä. Yhä suurempi osa lapsista on jo varhain erilaisilla sosiaalisen median alustoilla, joissa mainonnan kohtaaminen on päivittäistä. Mainonta vetoaa tunteisiimme monin eri tavoin. Siihen liittyvien vaikuttamistekniikoiden tiedostaminen ja kriittinen tarkasteleminen on siksi suotavaa kaikille. ”Emme nykymaailmassa voi täysin välttyä mainoksilta, mutta siihen, miten niihin reagoimme voimme kuitenkin vaikuttaa”, summaa Kemppainen.

Kuuntele Vahtivuoro podcastin koko 2. jakso alta.

Kommentoi Facebookissa

Avatar
  • 5.6.2020
  • Kuvat Josefiina Turkulainen