Vietnam on Kaakkois-Aasian  talousihme – ja miljoonien keuhkosairaiden maa

Kuva: Ho Chi Minhin kaupungin ilmassa on puolet enemmän ­pienhiukkasia kuin maailman terveys­järjestö WHO pitää turvallisena.

Kuvittele New York tai Lontoo ilman metroa. Kuinka ruuhkaisia miljoonakaupunkien kadut olisivat, jos julkista liikennettä ei olisi?

Tällainen on tilanne Ho Chi Minhissä, Vietnamin suurimmassa kaupungissa. Sen metropolialueella asuu neljätoista miljoonaa ihmistä, mutta metroa, raitiovaunuja, lähijunia tai kunnolla toimivaa bussiverkostoa ei ole.

Perjantai-iltapäivän liikenneruuhka on kaoottinen näky. Moottoripyörät ja skootterit tungeksivat kaduilla, kun ihmiset ajavat töistä kotiin. Tor­vien tööttäily tukkii korvat.

”Vietnamissa on 45 miljoonaa skootteria ja moottoripyörää. Valtaosalle ne ovat ainoa järkevä tapa liikkua paikasta toiseen. Vain harvalla on varaa autoon, ja tässä ruuhkassa auto olisi muutenkin kömpelö. Polkupyöräilyyn ilmasto on liian kuuma”, sanoo ympäristötalouden ja -politiikan tohtori Le Viet Phu Ho Chi Minhin Fulbright-yliopistosta.

Toimivan joukkoliikenteen puuttuminen suurista kaupungeista on hänen mukaansa vakava ongelma, sillä liikenne aiheuttaa jopa 85 prosenttia Vietnamin ilmansaasteista.

Liikenteen lisäksi syypäitä ilmansaasteisiin ovat rakentaminen ja teollisuus.

Ota aikaa itsellesi

Vietnamia pidetään Kaakkois-­Aasian talousihmeenä. Yli kuuden prosentin vuotuisella talouskasvullaan maa on yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista.

Viime vuonna Suomi lopetti kehitysavun antamisen Vietnamille, sillä maata ei nähdä enää avun tarvitsijana vaan tasavertaisena yhteistyö- ja kauppakumppanina.

Vielä 1990-luvun alkupuolella yli puolet vietnamilaisista eli äärimmäisessä köyhyydessä. Hieman alle kolmessakymmenessä vuodessa määrä on laskenut kolmeen prosenttiin.

Samassa ajassa Vietnamin asukaskohtaiset hiilidioksidipäästöt ovat viisinkertaistuneet. Keskiluokkaistuminen näkyy ihmisten arjessa esimerkiksi niin, että yhä useammalla on ollut viime vuosina varaa ostaa jääkaappi, pakastin, televisio – ja skootteri.

Yhä useampi myös muuttaa maalta kaupunkiin. Tällä hetkellä noin 35 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa, mutta osuuden ennustetaan nousevan 45 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kasvavat kaupungit tarvitsevat yhä lisää rakennuksia ja energiaa. Sähkönkäyttö Vietnamissa kiihtyy koko ajan, ja sen arvioidaan kasvavan 10–12 prosenttia vuodessa.

”Saastunut ilma on räjähdysmäisen talouskasvun hinta. Vietnam kuuluu ilmanlaadultaan jo maailman kymmenen eniten saastuneen maan joukkoon”, Le Viet Phu sanoo.

Le Viet Phu muistuttaa kuitenkin, että Vietnamissa asuu lähes 100 miljoonaa ihmistä, vaikka se on pinta-alaltaan vain Suomen kokoinen. Suhteessa maan pieneen kokoon ilmanlaadun ongelmat ovat suuria.

Ho Chi Minhin ilmassa on pienhiukkasia keskimäärin kaksi kertaa se määrä, jonka maailman terveysjärjestö WHO luokittelee turvalliseksi. Vielä pahempi tilanne on Vietnamin pääkaupungissa, noin kahdeksan miljoonan asukkaan Hanoissa. Siellä pienhiukkasia on ilmassa yli viisi kertaa enemmän kuin WHO:n mukaan olisi turvallista.

”Hanoi sijaitsee laaksossa, jossa ilma seisoo pitkiä aikoja paikoillaan. Koska Hanoi on lähellä Kiinan rajaa, se saa osansa myös Kiinan ilmansaasteista”, kertoo Le Viet Phu.

Pienhiukkaset vaikuttavat ihmisten terveyteen salakavalasti. Ne kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin ja jäävät sinne aiheuttaen astmaa, syöpää ja kroonisia keuhkosairauksia.

WHO:n mukaan noin 1,5 miljoonaa vietnamilaista sairastuu vuosittain ilmansaasteiden aiheuttamiin keuhko­sairauksiin. Niihin kuolee vuosittain yli 60 000 vietnamilaista.

”Saastunut ilma on räjähdysmäisen talous­kasvun hinta”, sanoo ympäristö­talouden ja -politiikan tohtori Le Viet Phu.

Iso syypää saasteongelmaan on kivihiili, jolla suurin osa maan energiasta tuotetaan. Kivihiiltä on Vietnamissa saatavilla runsaasti ja se on edullista.

”Vietnam nousi köyhyydestä kivihiilen avulla, ja maan energiasektori nojaa yhä vahvasti siihen. Kivihiilen käyttö mahdollistaa sähkön hinnan pitämisen matalana. Tämä on kuitenkin lyhytnäköinen tie”, Le Viet Phu kertoo.

Sähkö maksaa Vietnamissa vain 7,4 dollarisenttiä kilowattitunnissa, mikä on noin 25–30 prosenttia tuotantohintaa alhaisempaa. Halpa hinta on Le Viet Phun mukaan ongelma, sillä se hidastaa uusiutuvien energian­lähteiden käyttöönottoa. Lisäksi se saa ihmiset käyttämään sähköä tuhlaillen.

Sähkön hinnan nostaminen olisi yksinkertainen poliittinen päätös, jolla olisi monia hyviä ilmastovaikutuksia, mutta maan kommunistinen johto on siihen haluton.

”He ajattelevat, että hinnan nostaminen hidastaisi talouskasvua ja suututtaisi ihmiset”, Le Viet Phu sanoo.

Hänen näkemyksensä mukaan uusiu­tuviin energianlähteisiin siirtymisellä olisi jo kiire – sekä ilmansaasteiden että ilmaston lämpenemisen vuoksi. Vietnamin kasvihuonekaasupäästöjen odotetaan kolmikertaistuvan vuosina 2020–2030.

Uusiutuvat energianlähteet kyllä luvattiin asettaa etusijalle vuonna 2015 hyväksytyssä Vietnamin kansallisessa uusiutuvan energian kehittämisstrategiassa, mutta todellisuudessa kehitys näyttää päinvastaiselta.

Vietnam suunnittelee parhaillaan 26 uuden hiilivoimalan rakentamista, ja vuonna 2017 hiilivoimaloiden rakentamiseen investoitiin yli seitsemän miljardia dollaria.

Vietnam kuuluu maihin, jotka ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Tämä saattaa olla onni onnettomuudessa.

”Ilmastonmuutoksen torjunta on tällä hetkellä yksi maailman suurimmista bisnesmahdollisuuksista. Kansainvälisiltä yrityksiltä ja sijoittajilta virtaa nyt rahaa erilaisiin ilmastorahastoihin. Vietnamilla on hyvät mahdollisuudet päästä osaksi potista, jonka avulla haavoittuvia maita ohjataan kohti vähähiilistä tulevaisuutta”.

Myös joukkoliikenteen kehitys näyttää toiveikkaalta. Vietnamiin suunnitellaan parhaillaan ensimmäistä metrolinjaa, ja muun muassa Kiina ja Japani ovat jo investoineet Vietnamin ensimmäisiin metrohankkeisiin. Myös Euroopan Investointipankki on sitoutunut sijoittamaan 164 miljoonaa dollaria Hanoin ja Ho Chi Minhin metroihin.

Le Viet Phu ei kuitenkaan usko, että metrohankkeet toteutuvat vielä vuosiin. Lisäksi hän veikkaa, että vietnamilaisilla ottaa aikansa siirtyä metron käyttäjiksi.

”Moni on tottunut liikkumaan skootterilla omien aikataulujensa mukaan. Ehkä ratkaisu voisivat olla helposti ladattavat, uusiutuvalla energialla käyvät moottoripyörät?”

Kommentoi Facebookissa

Tilaa Voima
voima
  • 20.9.2019
  • Kuvat Katariina Salmi