PolitiikkaKirjoittanut Olli TammilehtoKuvat Ninni Kairisalo

Venezuela öljyvallan kuristuksessa

Neljäsosa maailmasta kiirehti tunnustamaan tammikuussa Juan Guaidón Venezuelan presidentiksi ohi valtaan äänestetyn Nicolás Maduron. Vaikka Venezuelan vaaleja varjostivat epädemokraattiset menettelytavat ja Maduron hallintoa korruptio, niin ulkovaltojen puuttuminen toisen valtion sisäpolitiikkaan on aina omiaan pahentamaan tilannetta ja voi johtaa sotaan.

Lukuaika: 9 minuuttia

Venezuela öljyvallan kuristuksessa

Kuva Ninni Kairisalo

Neljäsosa maailmasta kiirehti tunnustamaan tammikuussa Juan Guaidón Venezuelan presidentiksi ohi valtaan äänestetyn Nicolás Maduron. Vaikka Venezuelan vaaleja varjostivat epädemokraattiset menettelytavat ja Maduron hallintoa korruptio, niin ulkovaltojen puuttuminen toisen valtion sisäpolitiikkaan on aina omiaan pahentamaan tilannetta ja voi johtaa sotaan.

Tammikuun 23. päivä Venezuelan parlamentin puhemies Juan Guaidó julisti itsensä maan presidentiksi. Vaaleilla valittu presidentti Nicolás Maduroei väistynyt, ja valtionhallinto sekä armeija toimivat edelleen hänen käskyvallassaan. Guaidón asema perustuu siihen, että Yhdysvallat tukee häntä voimakkaasti ja että neljäsosa maailman maista, Suomi mukaan lukien[1], on tunnustanut hänet presidentiksi.

Ennen julistautumistaan presidentiksi Guaidó oli mielipidetiedustelujen mukaan tuntematon valtaosalle venezuelalaisista[2]. Hän on pienen radikaalin oikeistopuolueen Voluntad Popularin kansanedustaja. Puhemiehen asemaan nousu ei sekään johtunut hänen suosiostaan, vaan siitä että oppositiopuolueet olivat sopineet viran kierrätyksestä.

Guaidón ilmoitus tuli yllätyksenä muille oppositiopuolueille ja jopa useimmille hänen puoluetovereistaan.[3]Tutkivien toimittajien Dan Cohenin ja Max Blumenthalinmukaan Yhdysvaltain hallituspiireille Guaidó ei sen sijaan ollut vieras. Lähteidensä perusteella he väittävät, että Yhdysvallat olisi kouluttanut häntä opiskeluajoista lähtien hallituksen vaihdostoimintaan[4]. Julistautuminen presidentiksi tapahtui nimenomaan Yhdysvaltain kehotuksesta. Guaidón mielestä Yhdysvaltain puuttuminen Venezuelan asioihin on maalle hyväksi, mutta tätä näkemystä ei ole juurikaan kannatettu. Tammikuussa julkaistun mielipidetiedustelun mukaan 78 prosenttia venezuelalaisista vastustaa ulkovaltojen puuttumista maan asioihin[5].

Guaidón itsevaltaista valintaa presidentiksi on puolustettu Venezuelan perustuslain pykälällä 233. Sen mukaan presidentin ollessa pysyvästi estynyt hoitamasta virkaansa hänen tehtävänsä siirtyvät uusien vaalien tuloksia odotellessa väliaikaisesti varapresidentille. Perustelu ontuu, sillä Maduro ei ole estynyt hoitamasta tehtäviään, eikä Guaidó ole varapresidentti.

Kyseisessä pykälässä on tosin maininta myös parlamentin puhemiehestä. Tälle presidentin tehtävät siirtyvät kuitenkin vain silloin, kun vastavalittu presidentti tulee esteelliseksi ennen kuin hän on varsinaisesti astunut virkaansa. Maduro oli kuitenkin virassa Guaidón julistautumisen hetkellä. Perustuslain mukaan uudet presidentinvaalit on pidettävä 30 päivän kuluessa todetusta esteellisyydestä.[6]Näin nopeasti vaaleja ei järjestetty.

Muun muassa ulkoministeri Timo Soini on perustellut itse itsensä valinneen Guaidón tukemista tai tunnustamista sillä, että vaalit, joissa Nicolás Maduro valittiin viime toukokuussa toisen kerran presidentiksi, eivät olleet vapaat ja demokraattiset. Pitää paikkansa, että vaaleja varjostivat epädemokraattiset menettelytavat. Muun muassa oppositiopoliitikko Henrique Capriles ei voinut asettua ehdolle poliittisesti motivoitujen korruptiosyytteiden takia[7]. Suurin osa oppositiopuolueista ei osallistunut vaaleihin.

Pois jättäytyminen ei kuitenkaan johtunut siitä, että niitä olisi estetty. Sen sijaan puolueet itse boikotoivat vaaleja USA:n kehotuksesta ilmeisesti siksi, etteivät pystyneet sopimaan yhteisestä ehdokkaasta. Paikalla olleet ulkomaiset vaalitarkkailijat pitivät vaaleja rehellisinä ja normaaleina[8].  Maduroa äänesti 6,2 miljoonaa ihmistä eli 31 % äänioikeutetuista, mikä on suurin piirtein sama prosenttiosuus, kuin millä USA:n presidentit on keskimäärin valittu[9].

Olennaista on huomioida, että Yhdysvallat ja sen kumppanit tekevät ja ovat tehneet tiivistä yhteistyötä hallitusten kanssa, joiden mandaatin vahvuus on heikompi kuin Venezuelassa. Saudi-Arabia ei järjestä vaaleja lainkaan.

Tästä näkökulmasta demokratiaan vetoaminen ontuu varsinkin, kun rinnan on Guaidón nimitysprosessin vailla vertaa oleva epädemokraattisuus.

Toinen perustelu Maduron syrjäyttämiselle on väite, jonka mukaan hän ja hänen edeltäjänsä ja puoluetoverinsa Hugo Chávez ovat syösseet maan köyhyyteen. Vaikka Maduron virheet ovat osasyy talouskriisiin, jopa CIA:n mukaan ennen Chávezin tuloa presidentiksi puolet venezuelalaisista kärsi köyhyydestä. Vuosina 1999–2011 Chávezin ollessa presidenttinä köyhyys väheni saman yhdysvaltalaislähteen mukaan 27 prosenttiin.[10]

Köyhdyttämisperustelun tekee omituiseksi se, että Maduron vallasta suistamiseen pyrkivät maat ovat aktiivisesti köyhdyttäneet maata sanktioillaan. Maduroa vastustavan venezuelalaisen taloustieteilijän Francisco Rodriguezin esittämistä luvuista voidaan laskea, että pelkästään vuoden 2017 elokuun ja vuoden 2018 elokuun välisenä aikana Venezuela menetti talouspakotteiden takia 6 miljardia dollaria[11]. Yhdysvaltain hallitusarvioi, että uudet sanktiot estävät Maduron hallitusta käyttämästä ulkomailla olevia varojaan, joiden arvo on 7 miljardia dollaria. Sanktioiden arvioidaan aiheuttavan vuoden kuluessa 11 miljardin dollarin vientitulojen menetyksen[12]. Vertailulukuna mainittakoon, että koko Venezuelan tuonnin arvo vuonna 2018 oli 11 miljardia dollaria.[13]

Yhdysvaltalainen ihmisoikeusjuristi ja Geneven diplomaattiyliopiston professori Alfred de Zayas vieraili Venezuelassa vuoden 2017 lopulla YK:n ”demokraattista ja tasa-arvoista kansainvälistä järjestystä edistävän riippumattoman asiantuntijan” ominaisuudessa[14]. Hän vertaa USA:n, Kanadan ja EU:n toimeenpanemia taloussanktioita keskiajan sodissa harrastettuihin kaupunkien saartoihin ja kutsuu niitä talouden tukehduttamiseksi. Sanktiot ovat ”suoraan ja välillisesti pahentaneet lääkepulaa […]. Siinä määrin kuin sanktiot ovat johtaneet viiveisiin toimituksissa ja täten aiheuttaneet monia kuolemia, sanktiot ovat ristiriidassa niitä määränneiden maiden ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa.”

Myös YK:n ihmisoikeuksien erityisraportoija Idriss Jazairy totesi tammikuun lopussa, että Venezuelalle määrätyt sanktiot loukkaavat viattomien ihmisten ihmisoikeuksia ja niiden käyttäminen hallituksen kaatamiseen on ”kaikkien kansainvälisten normien vastaista”[15]. Ihmisoikeusneuvosto on virallisesti tuominnut sanktiot[16].

Maan muuttaminen sosialistiseksi tai kommunistiseksi luetaan myös yleisesti Maduron ja Chávezin synniksi. Venezuela on kuitenkin edelleen kapitalistinen, vaikka Euroopan maiden tavoin siellä on tehty monia köyhien asemaa parantavia uudistuksia. Konservatiivisen Heritage Foundationin mukaan Venezuelan taloudesta yli 60 prosenttia on yksityisissä käsissä ja valtion osuus bruttokansantuotteesta on alempi kuin useimmissa Länsi-Euroopan maissa[17].

Yksityiseen sektoriin kuuluvat muun muassa valtaosa mediasta ja ruoan jakelusta. Yhtiöiden omistajat ja ylimmät toimihenkilöt ovat usein hallituksen intohimoisia vastustajia. He ovat käyttäneet valtaansa talouden sabotoimiseen, mistä de Zayas raportissaan huomauttaa. Esimerkiksi Guaidón Voluntad Popular -puolueen perustaja ja yksi puolueen johtajista on Yhdysvaltain hallitsevia piirejä lähellä oleva Leopoldo Lopez, joka on maan suurimman elintarvikealan yhtiön Empresas Polarin hallituksen puheenjohtaja. Tämä monialayritys hallitsee Venezuelassa leipäjauhon tuotantoa ja jakelua. Jauhosta onkin maassa usein eniten pulaa.[18]

Maduron hallitus ei ole hyvä: kuten niin monet muut se on syyllistynyt ihmioikeusloukkauksiin ja laajaan korruptioon [19]. Monet aikanaan Chávezia kannattaneet intellektuellit ovat sittemmin syyttäneet Maduroa vallan väärinkäytöstä ja epädemokraattista menettelytavoista.

Myös parlamenttia hallitseva oppositio on toistuvasti syyllistynyt täysin epädemokraattiseen toimintaan. Useat näkyvät oppositiopoliitikot – muun muassa Guaidón läheinen yhteistyökumppani Leopold Lopez ja mainittu Henrique Capriles – ovat osallistuneet väkivaltaisiin vallankaappausyrityksiin.[20]Opposition mahdollisuus harjoittaa laajaa ja näkyvää ulkovaltoihin turvautuvaa ja hallituksen kaatamiseen pyrkivää toimintaa sekä normaalien vaalien järjestäminen osoittaa, että Maduro ei vaikuttaisi olevan täysi diktaattori, miksi länsimedia usein häntä kutsuu.

Venezuelassa on sekä hallinnon sisällä että yhteiskunnallisten liikkeiden tasolla käynnissä prosesseja, jotka saattavat vähentää korruptiota ja hajauttaa valtaa[21]. Tällaisia kehityskulkuja auttaa joissain suhteissa toteutuva sananvapaus: vaikka suurin osa valtamediaa vaatii hallituksen syrjäyttämistä, se saa jatkaa toimintaansa [22]. Ulkopuolinen puuttuminen maan asioihin sen sijaan on omiaan tukahduttamaan näitä prosesseja ja johtaa hallituksen pyrkimyksiin tiukentaa otettaan yhteiskunnasta.

Suomen ratkaisuun tukea Guaidóta vaikutti aivan ilmeisesti se, että Saksa, Ranska ja joukko muita EU-maita tunnustivat hänet. Kuitenkin kolme neljäsosaa maailman maista pitää Maduroa edelleen presidenttinä. Tähän suureen enemmistöön kuuluvat lähes kaikki Aasian ja Afrikan maat, mutta myös monia Euroopan ja Latinalaisen Amerikan maita – esimerkiksi Norja, Sveitsi, Kreikka, Italia, Vatikaani, Meksiko, Uruguay ja Bolivia[23].

mainos

Guaidó ja Yhdysvaltain hallitus ovat yrittäneet saada Venezuelan armeijan kääntymään Maduroa vastaan. Tämä ei kuitenkaan näytä onnistuvan. Niinpä presidentin vaihdokseen ennen uusia vaaleja tarvittaisiin ulkomaisia sotavoimia. Guaidó ja Trump eivät ole sulkeneet pois USA:n aseellista puuttumista Venezuelan asioihin[24].

Mitä sitten Guaidón tukeminen kertoo Suomen ulkopoliittisesta linjasta? Hallitusohjelman mukaan ”Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa”. Miten Guaidón  tunnustaminen on sopusoinnussa näiden periaatteiden kanssa? Tunnustamisen on helppo tulkita olevan vastakkain normien kanssa, jotka kieltävät puuttumasta toisen maiden asioihin. Saksan liittopäivien tieteellisen palvelun mukaan tunnustaminen on todennäköisesti kansainvälistä oikeuden vastainen[25].

Käytännössä Guaidón tunnustaminen ja tukeminen näyttävät ajavan ainakin suurten öljy-yhtiöiden ja muiden nykyiseen öljyntuotantojärjestelmään valtansa perustavien tahojen etuja. Juuri tämä öljyvalta on ollut tärkein este ilmastokatastrofin torjunnalle[26]. Miten osallistuminen näiden etujen ajamiseen on sopusoinnussa Suomen ilmastopolitiikan kanssa?

Öljyvalta

Öljy on ollut 1900-luvun alkupuolelta lähtien tärkein strateginen resurssi, jonka hallinnasta on sodittu. Öljyyn kietoutuu myös läheisesti USA:n asema supervaltana.

Kun USA:n oli pakko luopua kultakannasta vuonna 1971, dollarin asema yleisimpänä varantovaluuttana oli uhattuna. Saudi-Arabian kanssa tuolloin tehtyjen sopimusten avulla Yhdysvallat sai öljykaupan tapahtumaan dollaripohjaisena. Näin dollari pysyi keskeisenä maailmanvaluuttana. Koska lähes kaikki maat tarvitsevat dollareita öljyn ostamiseen ja muuhun keskinäiseen kaupankäyntiin, on USA pystynyt saamaan tavaroita ja palveluja maailmalta pelkästään laskemalla liikkeelle dollareita eli oikeastaan velaksi, jota ei ole koskaan tarkoitus maksaa pois.[27]

Venezuelalla on maailman suurimmat öljyvarat. Se on kuitenkin uhmannut Yhdysvaltojen öljyvaltaa kahdessa suhteessa. Maa ei ole antanut länsimaisten öljy-yhtiöiden vapaasti toimia maassa ja kasvattaa voittojaan, vaan se on halunnut öljyrahoista huomattavan osan jäävän maahan ja käyttänyt niitä jopa köyhien aseman parantamiseen. Toisaalta Venezuela on alkanut ottaa euroja, juaneja ja kultaa maksuksi öljystään. Se on myös laskenut liikkeelle kansainväliseen kauppaan tarkoitetun kryptovaluutan nimeltään petro, jonka takeena ovat maan luonnonvarat.[28]

Presidentti Trumpin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja John Bolton totesi tammikuun lopulla Fox-TV:n haastattelussa: ”Yhdysvaltain taloutta parantaisi huomattavasti, jos USA:n öljy-yhtiöt voisivat toden teolla investoida ja tuottaa öljyä Venezuelassa.”[29]

Lisää aiheesta: 

Debatti: Toinen näkökulma Venezuelan tilanteeseen

Lähteitä

Pritsker, Kei, ja Cale Holmes: ”Petrodollar Warfare: The Common Thread Linking US Aggression Against Venezuela and Iran”. MintPress News, 14.2.2019. https://www.mintpressnews.com/petrodollar-warfare-the-common-thread-linking-venezuela-and-iran/255123/.

”U.S. Imposes Sanctions on Venezuela in Latest Challenge to Maduro”. Democracy Now!, 29.1.2019. https://www.democracynow.org/2019/1/29/headlines.

”Background Briefing on the Secretary’s Travel to Austin, Texas; Mexico City, Mexico; San Carlos Bariloche, Argentina; Buenos Aires, Argentina; Lima, Peru; Bogota, Colombia; and Kingston, Jamaica”. Special Briefing. Senior State Department Officials. U.S. Department of State, 29.1.2018. http://www.state.gov/r/pa/prs/ps/2018/01/277739.htm.

CIA: ”Venezuela”. Teoksessa The World Factbook 2016-17. Washington D.C.: Central Intelligence Agency, 2016. https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ve.html.

Ciccariello-Maher, George: Building the Commune: Radical Democracy in Venezuela. London ; New York: Verso, 2016.

Cohen, Dan, ja Max Blumenthal: ”The Making of Juan Guaidó: How the US Regime Change Laboratory Created Venezuela’s Coup Leader”. The Grayzone, 29.1.2019. https://grayzoneproject.com/2019/01/29/the-making-of-juan-guaido-how-the-us-regime-change-laboratory-created-venezuelas-coup-leader/.

”Constitution of the Bolivarian Republic of Venezuela”. Venezuelanalysis.Com, 25.7.2007. https://venezuelanalysis.com/constitution.

Daniels, Joe Parkin, Julian Borger, ja Mariana Zuñiga: ”Trump Says ’all Options on Table’ as Venezuela Crisis Deepens”. The Guardian, 24.1.2019, osa World news. https://www.theguardian.com/world/2019/jan/23/enezuela-trump-president-juan-guaido-maduro-recognition-news-latest.

Dobson, Paul: ”Infograms: How Much International Support Does Guaido Really Have?” Venezuelanalysis.Com, 6.2.2019. https://venezuelanalysis.com/analysis/14303.

”Economic Data and Statistics on World Economy and Economic Freedom”. Teoksessa 2019 Index of Economic Freedom. Washington D.C.: Heritage Foundation, 2019. http://www.heritage.org/index/explore.

”Edgardo Lander”. Wikipedia, 12.2.2019. https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Edgardo_Lander&oldid=882976489.

Edwards, David: ”Venezuela Blitz – Part 2: Press Freedom, Sanctions And Oil”. Media Lens, 7.2.2019. http://medialens.org/index.php?option=com_content&view=article&id=893:venezuela-blitz-part-2-press-freedom-sanctions-and-oil&catid=57:alerts-2019&Itemid=252.

Ellner, Steve: ”How Much of Venezuela’s Crisis Is Really Maduro’s Fault?” Consortium News, 15.2.2019. https://consortiumnews.com/2019/02/15/how-much-of-venezuelas-crisis-is-really-maduros-fault/.

Emersberger, Joe: ”Facts Don’t Interfere With Propaganda Blitz Against Venezuela’s Elected President”. FAIR, 12.2.2019. https://fair.org/home/facts-dont-interfere-with-propaganda-blitz-against-venezuelas-elected-president/.

———: ”Trump’s Economic Sanctions Have Cost Venezuela About $6bn Since August 2017”. Venezuelanalysis.Com, 27.9.2018. https://venezuelanalysis.com/analysis/14073.

mainos

Felicien, Ana, Christina Schiavoni, ja Liccia Romero: ”The Politics of Food in Venezuela”. Monthly Review70, nro 2 (1.6.2018). https://monthlyreview.org/2018/06/01/the-politics-of-food-in-venezuela/.

Harris, Roger: ”Juan Guaidó: The Man Who Would Be President of Venezuela Doesn’t Have a Constitutional Leg to Stand On”. Viitattu 11.2.2019. https://www.counterpunch.org/2019/02/08/juan-guaido-the-man-who-would-be-president-of-venezuela-doesnt-have-a-constitutional-leg-to-stand-on/.

Hetland, Gabriel: ”Venezuela and the Left”. Jacobin, 5.2.2019. https://www.jacobinmag.com/2019/02/venezuela-noninterventionism-self-determination-solidarity.

Hoggan, James, ja Richard Littlemore: Climate Cover-up, The Crusade to Deny Global Warming. Greystone Books, Vancouver, 2009.

Human Rights Council: ”Human rights and unilateral coercive measures”. United Nations, 26.3.2018. https://www.right-docs.org/doc/a-hrc-res-37-21/.

Jazairy, Idriss: ”Venezuela sanctions harm human rights of innocent people, UN expert warns”. OHCHR, 31.1.2019. https://www.ohchr.org/en/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=24131&LangID=E.

Koerner, Lucas: ”The Global Left and the Danger of a Dirty War in Venezuela”. MintPress News, 25.2.2019. https://www.mintpressnews.com/global-left-danger-dirty-war-venezuela/255501/.

———: ”Venezuela: Coup d’Etat or Constitutional Transition?” Venezuelanalysis.Com, 6.2.2019. https://venezuelanalysis.com/analysis/14304.

Luhnow, David, Juan Forero, ja José de Córdoba: ”‘What the Hell Is Going On?’ How a Small Group Seized Control of Venezuela’s Opposition”. Wall Street Journal, 7.2.2019, osa World. https://www.wsj.com/articles/what-the-hell-is-going-on-how-a-tiny-cabal-galvanized-venezuelas-opposition-11549555626.

MacLeod, Alan: ”How the Media Manufactures Consent for Regime Change in Venezuela”. MintPress News, 11.2.2019. https://www.mintpressnews.com/how-the-media-manufactures-consent-for-regime-change-in-venezuela/254920/.

———: ”‘Venezuela’: Media’s One-Word Rebuttal to the Threat of Socialism”. Fairness & Accuracy in Reporting. New York: FAIR, 8.2.2019. https://fair.org/home/venezuela-medias-one-word-rebuttal-to-the-threat-of-socialism/.

Noble, David F: ”The Corporate Climate Coup”. Znet, nro 8.5.2007 (2007). http://zcommunications.org/the-corporate-climate-coup-by-david-f-noble.

Norton, Ben: ”86% of Venezuelans Oppose Military Intervention, 81% Against US Sanctions, Local Polling Shows”. The Grayzone, 29.1.2019. https://grayzoneproject.com/2019/01/29/venezuelans-oppose-intervention-us-sanctions-poll/.

Sanchez, Maria Isabel, ja AFP: ”Venezuela’s Guaido Won’t Rule out US Intervention to Force Maduro’s Hand”. Yahoo! News, 9.2.2019. https://news.yahoo.com/venezuelas-maduro-vows-block-fake-aid-spectacle-210639662.html.

Wong, Edward, ja Nicholas Casey: ”U.S. Targets Venezuela With Tough Oil Sanctions During Crisis of Power”. The New York Times, 29.1.2019, osa U.S. https://www.nytimes.com/2019/01/28/us/politics/venezuela-sanctions-trump-oil.html.

Zayas, Alfred de: ”Report of the Independent Expert on the promotion of a democratic and equitable international order on his mission to the Bolivarian Republic of Venezuela and Ecuador”. United Nations, General Assembly. Human Rights Council, Thirty-ninth session, 10.9.2018. https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G18/239/31/PDF/G1823931.pdf.

”Zur Anerkennung ausländischer Staatsoberhäupter”. Wissenschaftliche Dienste. Deutscher Bundestag, 7.2.2019. https://www.bundestag.de/blob/592554/87e4ecf283d8bf72635da91a34f72b09/wd-2-014-19-pdf-data.pdf.

[1]   Tarkkaan ottaen virallinen Suomi on päättänyt vain tukea Guaidóa, mutta käytännössä tämä päätös merkitsi tunnustamista varsinkin, kun Suomi näin liittyi Guaidón tunnustaneiden maiden joukkoon.

[2]   Roger Harris: ”Juan Guaidó: The Man Who Would Be President of Venezuela Doesn’t Have a Constitutional Leg to Stand On”, viitattu 11.2.2019, https://www.counterpunch.org/2019/02/08/juan-guaido-the-man-who-would-be-president-of-venezuela-doesnt-have-a-constitutional-leg-to-stand-on/.

[3]   David Luhnow, Juan Forero, ja José de Córdoba: ”‘What the Hell Is Going On?’ How a Small Group Seized Control of Venezuela’s Opposition”, Wall Street Journal, 7.2.2019, osa World, https://www.wsj.com/articles/what-the-hell-is-going-on-how-a-tiny-cabal-galvanized-venezuelas-opposition-11549555626.

mainos

[4]   Dan Cohen ja Max Blumenthal: ”The Making of Juan Guaidó: How the US Regime Change Laboratory Created Venezuela’s Coup Leader”, The Grayzone, 29.1.2019, https://grayzoneproject.com/2019/01/29/the-making-of-juan-guaido-how-the-us-regime-change-laboratory-created-venezuelas-coup-leader/.

[5]   Ben Norton: ”86% of Venezuelans Oppose Military Intervention, 81% Against US Sanctions, Local Polling Shows”, The Grayzone, 29.1.2019, https://grayzoneproject.com/2019/01/29/venezuelans-oppose-intervention-us-sanctions-poll/.

[6]   ”Constitution of the Bolivarian Republic of Venezuela”, Venezuelanalysis.Com, 25.7.2007, https://venezuelanalysis.com/constitution.

[7]   Steve Ellner: ”How Much of Venezuela’s Crisis Is Really Maduro’s Fault?”, Consortium News, 15.2.2019, https://consortiumnews.com/2019/02/15/how-much-of-venezuelas-crisis-is-really-maduros-fault/.

[8]   Alan MacLeod: ”How the Media Manufactures Consent for Regime Change in Venezuela”, MintPress News, 11.2.2019, https://www.mintpressnews.com/how-the-media-manufactures-consent-for-regime-change-in-venezuela/254920/.

[9]   Lucas Koerner: ”Venezuela: Coup d’Etat or Constitutional Transition?”, Venezuelanalysis.Com, 6.2.2019, https://venezuelanalysis.com/analysis/14304.

[10]  CIA: ”Venezuela”, teoksessa The World Factbook 2016-17 (Washington D.C.: Central Intelligence Agency, 2016), https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ve.html.

[11]  Joe Emersberger: ”Trump’s Economic Sanctions Have Cost Venezuela About $6bn Since August 2017”, Venezuelanalysis.Com, 27.9.2018, https://venezuelanalysis.com/analysis/14073.

[12]  Edward Wong ja Nicholas Casey: ”U.S. Targets Venezuela With Tough Oil Sanctions During Crisis of Power”, The New York Times, 29.1.2019, osa U.S., https://www.nytimes.com/2019/01/28/us/politics/venezuela-sanctions-trump-oil.html.

[13]  Joe Emersberger: ”Facts Don’t Interfere With Propaganda Blitz Against Venezuela’s Elected President”, FAIR, 12.2.2019, https://fair.org/home/facts-dont-interfere-with-propaganda-blitz-against-venezuelas-elected-president/.

[14]  Alfred de Zayas: ”Report of the Independent Expert on the promotion of a democratic and equitable international order on his mission to the Bolivarian Republic of Venezuela and Ecuador”, United Nations, General Assembly (Human Rights Council, Thirty-ninth session, 10.9.2018), https://documents-dds-ny.un.org/doc/UNDOC/GEN/G18/239/31/PDF/G1823931.pdf.

[15]  Idriss Jazairy: ”Venezuela sanctions harm human rights of innocent people, UN expert warns”, OHCHR, 31.1.2019, https://www.ohchr.org/en/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=24131&LangID=E.

[16]  Human Rights Council: ”Human rights and unilateral coercive measures” (United Nations, 26.3.2018), https://www.right-docs.org/doc/a-hrc-res-37-21/.

[17]  ”Economic Data and Statistics on World Economy and Economic Freedom”, teoksessa 2019 Index of Economic Freedom (Washington D.C.: Heritage Foundation, 2019), http://www.heritage.org/index/explore.

[18]  Alan MacLeod: ”‘Venezuela’: Media’s One-Word Rebuttal to the Threat of Socialism”, Fairness & Accuracy in Reporting (New York: FAIR, 8.2.2019), https://fair.org/home/venezuela-medias-one-word-rebuttal-to-the-threat-of-socialism/; Ana Felicien, Christina Schiavoni, ja Liccia Romero: ”The Politics of Food in Venezuela”, Monthly Review 70, nro 2 (1.6.2018), https://monthlyreview.org/2018/06/01/the-politics-of-food-in-venezuela/.

[19]  Gabriel Hetland: ”Venezuela and the Left”, Jacobin, 5.2.2019, https://www.jacobinmag.com/2019/02/venezuela-noninterventionism-self-determination-solidarity; Lucas Koerner: ”The Global Left and the Danger of a Dirty War in Venezuela”, MintPress News, 25.2.2019, https://www.mintpressnews.com/global-left-danger-dirty-war-venezuela/255501/.

[20]  Cohen ja Blumenthal, ”The Making of Juan Guaidó”; Koerner, ”The Global Left and the Danger of a Dirty War in Venezuela”.

[21]  George Ciccariello-Maher: Building the Commune: Radical Democracy in Venezuela (London ; New York: Verso, 2016).

[22]  David Edwards: ”Venezuela Blitz – Part 2: Press Freedom, Sanctions And Oil”, Media Lens, 7.2.2019, http://medialens.org/index.php?option=com_content&view=article&id=893:venezuela-blitz-part-2-press-freedom-sanctions-and-oil&catid=57:alerts-2019&Itemid=252.

[23]  Paul Dobson: ”Infograms: How Much International Support Does Guaido Really Have?”, Venezuelanalysis.Com, 6.2.2019, https://venezuelanalysis.com/analysis/14303.

mainos

[24]  Maria Isabel Sanchez ja AFP: ”Venezuela’s Guaido Won’t Rule out US Intervention to Force Maduro’s Hand”, Yahoo! News, 9.2.2019, https://news.yahoo.com/venezuelas-maduro-vows-block-fake-aid-spectacle-210639662.html; Joe Parkin Daniels, Julian Borger, ja Mariana Zuñiga: ”Trump Says ’all Options on Table’ as Venezuela Crisis Deepens”, The Guardian, 24.1.2019, osa World news, https://www.theguardian.com/world/2019/jan/23/enezuela-trump-president-juan-guaido-maduro-recognition-news-latest.

[25]  ”Zur Anerkennung ausländischer Staatsoberhäupter”, Wissenschaftliche Dienste (Deutscher Bundestag, 7.2.2019), https://www.bundestag.de/blob/592554/87e4ecf283d8bf72635da91a34f72b09/wd-2-014-19-pdf-data.pdf.

[26]  David F Noble: ”The Corporate Climate Coup”, Znet, nro 8.5.2007 (2007), http://zcommunications.org/the-corporate-climate-coup-by-david-f-noble; James Hoggan ja Richard Littlemore: Climate Cover-up, The Crusade to Deny Global Warming (Greystone Books, Vancouver, 2009).

[27]  Kei Pritsker ja Cale Holmes: ”Petrodollar Warfare: The Common Thread Linking US Aggression Against Venezuela and Iran”, MintPress News, 14.2.2019, https://www.mintpressnews.com/petrodollar-warfare-the-common-thread-linking-venezuela-and-iran/255123/.

[28]  Mt.

[29]  ”U.S. Imposes Sanctions on Venezuela in Latest Challenge to Maduro”, Democracy Now!, 29.1.2019, https://www.democracynow.org/2019/1/29/headlines.