Puut poistavat hiilidioksidia ilmakehästä ja niiden istuttamista pidetään parhaana keinona ilmastokriisin torjuntaan. Samalla puut parantavat ihmisten elinympäristöä monilla muillakin tavoilla. Ne tasaavat lämpötilaeroja, suodattavat ilmaa sekä sitovat sadevettä ja sulavaa lunta – sekä virkistävät mieltä.
Ihmisen ja puun suhteesta on omat myyttinsä, mutta lopulta suhde on perinteisesti hyvin käytännöllinen. Palava puu tuottaa lämpöä ja entiseen aikaan puiden sijainti liittyi myös talon tuulensuojaan.
”Vanhan kansanviisauden mukaan talo sijoitetaan tontille niin, että sen pohjoispuolelle jää puita suojaamaan. Kaupungissa puilla voidaan estää tuulitunnelien syntymistä rakennusten väleihin,” arboristiopintojaan lopetteleva Jaakko Romu selittää.
Kuumuuden lisääntymisen aikakaudella puiden viilentävä vaikutus korostuu. Jos puut varjostavat 40 prosenttia maan pinta-alasta, lämpötila laskee noin viisi astetta. Puiden kaataminen taas voi nostaa lämpötilaa yli kymmenen astetta.
Puut parantavat ilman laatua poistamalla ilmasta katupölyä ja muita epäpuhtauksia. Puunhoitajan työssä saasteet siirtyvät puista iholle, etenkin lehmuksissa, joita esimerkiksi Helsingin keskustassa on taajaan.
”Kun kiipeilen puissa hoitoleikkaamassa, niin vaatteet ovat jo parin puun jälkeen mustanharmaat pölyn värjäämästä mesikasteesta. Ihmiset yleensä inhoavat tuota kastetta, koska se tahmaa kaiken, mutta siitä näkee paljonko puuhun jää saastetta kiinni”, Romu naurahtaa.
Puiden ja luonnonympäristöjen rooli on keskeinen myös kaupunkien sadevesien hallinnassa. Ne suodattavat hulevesiä kuten sadetta ja sulavaa lunta.
”Puut, kuten kaikki muutkin kasvit maassa, sekä viherkatot sitovat vettä. Ne vähentävät tulvia kaupungissa, varsinkin jos viemärijärjestelmää ei ole rakennettu kovin rankoille sateille. Ja jos lumi voi sulaa suoraan maahan, jonka päällä se on, niin silloin tarvitaan vähemmän auraamista ja lumenkaatopaikkoja”, Romu summaa.
Romu toivoo viherrakentamisen arvostuksen lisääntyvän valistuksen myötä.
”Puihin panostaminen säästää rahaa. Hyvinvoivien ja pitkäikäisten puiden hyödyt maksavat itsensä takaisin, vaikka on kalliimpaa suunnitella puiden paikat jo kaavoitusvaiheessa ja rakentaa kantava maa eli pohjustus, jossa puiden juurille on tilaa.”
Puita kaadetaan myös rakentamisen takia. Kun Helsingin Mechelininkadulla uusittiin infrastruktuuria, vanhat lehmukset piti kaataa.
”Muuten juuret olisi pitänyt katkaista joka puolelta, eivätkä puut pysy tämän jälkeen enää pystyssä. Silloin on parempi istuttaa uusia.”
Kaatamisesta tulee usein vihaista palautetta.
”Joitain kaatoja on jouduttu tekemään yöaikaan tai paikalla on ollut vartijoita. Puut kaadetaan vain painavalla syyllä, niiden puiden ongelmat eivät vaan aina näy ulospäin.”
Joskus ihmiset tilaavat arboristin kaatamaan puun esimerkiksi pihaa varjostamasta.
”Kyllähän se harmittaa, jos pitää elinvoimainen puu kaataa! Katson lähistöllä olevat muut puut ja jos löytyy joku huonokuntoinen, niin ehdotan että kaadetaan ennemmin se. Usein tilaaja myöntyy tähän ja hyväkuntoinen puu saa jäädä.”
Helsingin Kaivopuistoon on jätetty kaadetun lehmuksen osia ja kanto. Puistossa on kumollaan myös romahtanut salava, joka kasvaa edelleen.
”Kun poistan lahoavia puita, yritän saada osan, esimerkiksi pätkän leikattua runkoa, jätetyksi paikalleen ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta. Tämä on myös kulttuurikysymys, esimerkiksi kantoja voisi pitää hienoina luonnon koriste-elementteinä.”
Kaivopuistossa kasvaa suuren jalavan tyvessä näyttävä kääpäorakas.
”Tämä kääpäorakas on suhteellisen hidas lahottajasieni. Se on aina arviointia vaativa tapaus, koska ennen kuin ititöemät tulevat näkyviin, niin ei voida tietää ennalta kauanko sieni on jo tehnyt työtään puussa.”
Arboristin työhön kuuluu muun muassa kuntoarviointia ja puiden leikkaamista. Romu lopettelee arboristiopintojaan ja työskentelee jo alalla omassa yrityksessään. Nyt Romulla on työtehtävä Helsingin Vanhankaupunginkoskella. Hän tutkii jalavaa, joka on arviolta noin 90 vuotta vanha, ympäröiviä kerrostaloja vanhempi.
”Helposti ajatellaan, että isot puut kuuluvat vain puistoihin tai kartanoiden pihoille, mutta puu kasvaa suureksi myös kerrostalon pihalla, jos sen juuria ei häiritä esimerkiksi infrastruktuuria uusimalla.”
Aina ei ole pakko kaataa, jos vanha puu laajenee asuinrakennusta kohti.
”Leikkaamalla puun suuntaa voi ohjata kasvamaan paremmin sinne missä on tilaa, eikä esimerkiksi liian lähelle ikkunoita. Leikkaaminen onnistuu parhaiten, kun sitä tehdään vähitellen ja riittävän nuoresta lähtien.”
Puiden istutuksessa pihalle Romu neuvoo ottamaan mallia metsästä:
”Pieneenkin tilaan voi istuttaa puurykelmän.”
Enemmän puita, vähemmän tavaraa
Puiden istuttamista pidetään yhtenä tehokkaimmista keinoista ilmastokriisin torjuntaan. Aiheeseen liittyviä projekteja on meneillään ympäri maailmaa. Suomessa toukokuussa järjestetty kansainvälinen koululaisten ilmastokokous päätti istuttaa sata miljoonaa uutta puuta.
Taiteilija Nina Backman jakaa syyskuisena iltapäivänä kuusen, männyn ja koivun taimia Kiasman edessä Helsingissä. Tempaus on osa Backmanin taideprojektia.
”Vähemmän tavaraa, enemmän puita ja luontoa! Haastan ihmiset miettimään, minne Suomessa voisi istuttaa miljoona puuta, vaikka täällä aika hyvä tilanne onkin. Puita voisi viedä kouluihin ja vaikka antaa lahjaksi”, taiteilija kannustaa.
Backman näkee puun istuttamisen luovana työnä.
”Nykytaide luo kaikenlaista, miksei myös metsää. Samalla tässä tuodaan ihmisiä yhteen: taimia on ollut hakemassa monenlaisia ihmisiä.”
Tapahtuman järjestäjiin kuuluu yrityksiä, järjestöjä ja Helsingin kaupunki. Kaupunki korostaa, että kaupungin omistamilla mailla taimia saa istuttaa vain metsäalueille.
Entä jos joku kuitenkin istuttaa taimen puistoon?
”Puistoon istutettavat puut ovat yleensä parimetrisiä ja niitä hoidetaan ensimmäiset vuodet istutuksen jälkeen esimerkiksi kastelemalla. En tiedä miten pienen metsätaimen käy puistossa, metsään istutettuina niistä selviää 80 prosenttia”, Pekka Engblom Helsingin kaupungin katu-ja puisto-osastolta kertoo.
Yleissääntö on, että yksi kuutiometri puuta sitoo noin tonnin hiilidioksidia. Puun kasvaminen kuutiometrin kokoiseksi kestää kuitenkin kauan, joten hiilen sidonnassa tehokkainta on antaa valmiiden suurten puiden kasvaa.
