Klassekampen-lehden päätoimittaja Mari Skurdal toimituksen ulkopuolella Oslon värikkäimmässä ja monikulttuurisimmassa Grønlandin kaupunginosassa. Kuva: Pekka Turunen

Luokkataistelu kukoistaa Norjassa

Klassekampen-lehti nojaa printattuun laatujournalismiin ja uskolliseen lukijakuntaansa. Marxilais-leninistisen maolaisliikkeen perustama nykyisin Pohjoismaiden laajalevikkisin vasemmistolainen päivälehti alkoi julkaista artikkeleitaan verkossa vasta viime vuonna.

Oslon katukuvassa vilisee Tesloja polkupyörien ja muiden vaatimattomampien kulkuneuvojen seassa. Selvistä tuloeroista huolimatta Norja ei tule ensimmäisenä mieleen luokka­taistelun kehtona. Valtio on varastoinut öljytuloja rahastoon, jolla pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on tarkoitus pitää pystyssä viimeisen poratun öljypisaran jälkeenkin. Rahaston arvo on tällä hetkellä lähes 1 000 miljardia, viime vuonna sen tuotto oli 75 miljardia euroa. Summia voi verrata Suomen valtion budjettiin, joka on noin 55 miljardia euroa.

Mutta mediarintamalla norjalainen Klassekampen eli luokkataistelu on hyvin esillä. Lehti on pohjoismaiden laaja­levikkisin vasemmistolainen päivälehti.

Klassekampenin toimitus sijaitsee Grønlandin kaupunginosassa kivenheiton päässä Oslon rautatieasemalta. Alue on kuin Helsingin Kallio, mutta huomattavasti monikulttuurisempi. Moskeijan minareetti kohoaa kattojen yläpuolelle merkkinä alueen suuresta muslimivähemmistöstä. Päällim­mäisenä silmiin osuvat kuitenkin monenlaiset baarit, kahvilat ja pikkuputiikit.

 

Klassekampen 1969

Klasskampen-lehteen törmää joka paikassa. Aamiaiskahvilassa näyttää olevan uusin numero luettavissa. Se, onko se sinne tilattuna vai asiakkaan jättämänä, ei tule selväksi. Kadulla tulee vastaan kenties afrikkalaistaustainen nuori opiskelija kainalossaan laki­kirjan näköinen paksu teos, jonka välistä pilkottaa Klassekampen.

Klassekampenin asema katukuvassa ei ole ihme. Lehdellä on lähes 27 000 tilaajaa, ja lauantainumeron painos on yli 40 000. Alkuvuodesta 50-vuotisjuhlia viettäneen lehden juuret ovat hyvin luokkatietoiset, mistä perintönä on lehden nimi.

Klassekampenin perusti vuonna 1969 marxilais-leninistinen maolaisliike, josta muodostui muutamaa vuotta myöhemmin Norjan työväen kommunistinen puolue AKP. Puolue sulautui vuonna 2007 uuteen Rödt-puolueeseen, jonka kannatus oli viime parlamentti­vaaleissa 2,4 prosenttia, joka oikeutti yhteen paikkaan.

Vuosien saatossa Klassekampe­nista on kehkeytynyt yleisvasemmistolainen journalistisia periaatteita noudattava laajalevikkinen laatulehti. Pari vuotta sitten sen levikki ohitti Norjan suurimman sosiali­demokraattisen lehden.

 

Klassekampen 1976

”Tie jyrkästä luokkatietoisesta kommunismista nykyisyyteen on ollut täynnä kriisejä”, sanoo lehden peräsimeen viime vuonna tarttunut päätoimittaja Mari Skurdal. Yksi pahimmista kriiseistä koettiiin 1990-­luvulla puolueen ja lehden toimituksen välillä. Se johti lopulta siihen, että AKP erotti päätoimittajan, jota seurasi koko toimituksen eroilmoitus. Lehti menetti nopeasti kolmanneksen levikistään ja oli lähellä kaatua kokonaan.

Lehden pelasti omistuspohjan laajeneminen. Nykyään Rödt-puolueella on vain 20 prosentin osuus osakepääomasta. Muina omistajina on muun muassa ammattiliittoja, kustannus­yhtiöitä, pienosakkaita ja Klassekampenin ystävät -yhdistys.

Lehdellä on ollut onnea matkassa. Muutamien hyvää tulosta tehneiden kustantamojen vasemmistoa sympatisoineet johtohenkilöt olivat kiinnostuneita sijoittamaan lehteen, jonka kulttuuripolitiikasta he pitivät. Myös Norjan SAK:n eli LO:n ammattiliiton silloinen sosialidemokraattinen johto näki laajemman vasemmistoyhteistyön tärkeäksi tavoitteeksi ja tuki sen vuoksi lehteä.

”Kyse ei ole pelkästään instituutiois­ta, vaan lehden kannalta yksittäisillä henkilöillä eri organisaatioista on ollut merkittävä rooli”, kertoo Skurdal.

Lukijoiden muodostama yhteisö on ollut monin tavoin tehden tukena. Klassekampenin ystävät -yhdistys kerää varoja suoran taloudellisen tuen lisäksi muun muassa järjestämällä myyjäisiä ja myymällä taitelijoiden lahjoittamia teoksia. Se jakaa hakemuksesta apurahoja esimerkiksi toimittajien matkoja varten ja tukee lehden paikallistoimistoja eri puolilla Norjaa.

Hyvä esimerkki Klassekampenin lukijoiden sitoutumisesta on pari vuotta sitten toteutettu kampanja. Sarvikuono on lehden symboli. Lehti julkaisi sarvikuonoaiheisten lapasten neulemallin, ja pyysi lukijoita neulomaan niitä lahjaksi niille, jotka tilaavat lehden jollekin lahjaksi. Sarvikuono on antanut hahmon myös lehden vuosittain jaettavalle kulttuuripalkinnolle. Lahjatilaukset ovat olleet merkittävä osa Klassekampenin levikin kasvua. Moni lahjaksi tilauksen saanut jatkaa tilaustaan. Lapasia tuli todella paljon ja tulee edelleen.

 

Klassekampen 2008

Viimeiset 15 vuotta ovat olleet Klasse­kampenin nopean kasvun aikaa. Lehden levikki on kasvanut lähes nelin­kertaiseksi 2000-luvulla. Lauantai­painoksen osalta kasvu on ollut vielä suurempaa. Skurdalin mukaan tähän ei ole tarvittu mitään ihmeellisiä temppuja tai sen kummempaa nerokkuutta. Samaan aikaan, kun muut lehdet keskittyivät nettiversioihinsa ja nopeasti tehtyihin skuuppeihin, Klasse­kampen keskittyi printtiin.

Kun nettisisältöihin satsanneiden lehtien printtiversioiden laatu alkoi kärsiä, Klassekampen voitti puolelleen lukijoita muualtakin kuin perinteisistä vasemmistopiireistä. ”Moni halusi vain lukea hyvää sanomalehteä: mielenkiintoisia ja informatiivisia artikkeleita. Me emme julkaise mitään urheilusta emmekä viihteestä. Meidän tukijalkamme ovat yhteiskuntapolitiikka sekä kulttuuri. Niistä lukijamme ovat kiinnostuneita”, Skurdal avaa lehden strategiaa.

Klassekampenin nettiversio alkoi ilmestyä vasta viime vuonna, eikä toistaiseksi sisällä muuta kuin printtilehden artikkelit.

”Me emme juosseet mainosrahan perässä, koska meillä ei sitä ollut ennenkään juuri ollut. Muut kilpailivat keskenään mainostuloista ja keskittyivät liiaksi siihen. Nyt tilanne on muuttunut muidenkin osalta, ja monet ovat palanneet tilaushankintaan, koska mainostulot ovat vähentyneet.”

Lehden taloudellinen tila on tällä hetkelllä hyvin vakaa. Suurimman uhkakuvan päätoimittaja Skurdal näkee siinä, että valtion lehdistötuki laskisi dramaattisesti. Oikeistohallitus on tällaista väläyttänytkin, mutta toistaiseksi tuen taso on säilynyt, vaikkei se viimeiseen kuuteen vuoteen ole noussutkaan. Toisaalta lehtitukena jaettu summa on pieni murunen valtion kokonaisbudjetissa ja se hyödyttää myös konservatiivisia lehtiä.

Skurdal kokee tärkeäksi myös sen, että lehti pitää kiinni sosialistisista ja vihreistä traditioista sekä niiden mukaisesta erityisestä toimituspolitiikasta. Esimerkiksi lehden nimi on osa sen historiaa ja identiteettiä, eikä sen muuttamisessa olisi hänen mukaansa mitään järkeä.

Tulevaisuuteen katsoen Skurdalin mukaan on hyvä, että Klassekampenin takana on sitoutunut yhteisö ja varakkaampiakin omistajia ja tukijoita kuten ammattiliitot. Lukijoiden tuella lehti on päässyt ja tulee pääsemään vaikeiden aikojen yli, hän uskoo. ”Täytyy vain luoda lehti, jota lukijat rakastavat.”

 

Klassekampen 2019

 

Klassekampen

  • Ilmestyy kuusi kertaa viikossa.
  • Vuodesta 2003 ilmestynyt norjankielinen Le Monde diplomatique
    on lehden itsenäinen kuukausiliite.
  • Noin 100 työntekijää, joista 55 toimituksessa.
  • Levikki noin 27 000, lauantainumeron painos yli 40 000.
  • Liikevaihto noin 20 miljoonaa euroa, josta tilausmaksut kattavat suurimman osan,
    valtion lehdistötuki 4 miljoonaa, mainostuotot 1,2 miljoonaa.
  • Lehtiyhtiö ei jaa voittoa, vaan mahdollinen voitto käytetään lehden kehittämiseen.
  • Alunperin marxilais-leninistisen -maolaisliikkeen perustama vuonna 1969.
  • Kuukausilehtenä vuoteen 1972, viikkolehtenä 1973–1976, päivälehtenä vuodesta 1977.
Kommentoi Facebookissa
Route Couture
Migration Comics