Itäisessä Saksassa sijaitseva Saksin osavaltio on noussut Euroopassa viime vuosina otsikoihin äärioikeiston esiinmarssin vuoksi. Maahanmuuttovastaiset mielipiteet voimistuivat mellakoiksi osavaltiossa syksyllä 2018, kun Chemnitzissä joukkotappelun seurauksena Saksan kansalainen menehtyi veitseniskuista saamiinsa vammoihin. Pääepäillyt olivat Syyriasta ja Irakista tulleita turvapaikanhakijoita.
Saksin toiseksi suurin kaupunki Leipzig eroaa ympäristöstään: kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet ovat Linke (vasemmisto) ja Grüne (vihreät). Kaupunki on kuuluisa kapinahengestään. Itä-Saksan kaatuminen alkoi Leipzigin lokakuun 1989 jättimielenosoituksista, joissa jopa 300 000 hengen väkijoukko marssi Stasin mielivaltaa vastaan. Mielenosoittajat olivat valmistautuneet siihen, että poliisi avaisi tulen – mutta virkavalta päästikin heidät kävelemään ohitseen.
Vastarannankiiskeilyn lisäksi Leipzig on kunnostautunut jalkapallokaupunkina. Saksan jalkapalloliitto Deutscher Fußball-Bund perustettiin siellä 1900. Ennen sotia kaupungin ykkösjoukkue oli VfB Leipzig, joka hajotettiin Neuvostoliiton miehitettyä Saksin. VfB:n raunioille perustettiin 1966 Lokomotive Leipzig (Lok). Seura on vaihtanut nimeään VfB:stä Lokomotiveen ja takaisin sekä seilannut eri sarjatasojen väliä useita kertoja satavuotisen historiansa aikana. Lok/VfB on vetänyt aina puoleensa kansallismielisiä kannattajia.
Lokomotiven taisteluparin, BSG Chemie Leipzigin (Chemien) juuret juontavat Itä-Saksan alkuvuosiin, jolloin joukkue perustettiin työväen urheiluseuraksi. Suosionsa huipulla Chemie voitti jopa kahdesti Itä-Saksan mestaruuden, mutta vajosi Saksojen yhdistyttyä Saksin osavaltion omiin pikkusarjoihin. Myös Chemie on hajonnut, yhdistynyt toisiin seuroihin ja koottu uudestaan lukuisia kertoja pitkän elinikänsä aikana. Chemie pitää edelleen kiinni vasemmistolaisista juuristaan.
Leipzigin nurmikenttien uusin tulokas on RB Leipzig, itävaltalaisen energiajuomajätti Red Bullin isolla rahalla tuontipelaajista 2009 kokoama joukkue. Se on noussut raketin lailla läpi puulaakisarjojen Bundesligan vehreille nurmille asti. Perinnetietoiset leipzigilaiset eivät ole loikanneet innokkaina sponsorirahalla kokoon kaavitun tulokkaan leiriin.
Kevin Richter, 25, on omistanut koko elämänsä jalkapallolle: hän seuraa kaikkia maan liigatasoja aktiivisesti, on pelannut eri joukkueissa nelivuotiaasta ja viimeistelee urheilujohtamisen maisteriopintoja Leipzigin yliopistossa. Hän odottaa innoissaan tulevaa kautta, jolloin Chemie ja Lok pelaavat neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla:
”Kaksinkamppailu tulee sähköistämään koko Nordost-divisioonan!”
Suomalainen Tero Laamanen, 38, on matkustellut harrastuksenaan ympäri Saksaa katsomassa eri liigatasojen pelejä jo vuodesta 2006. Hän haluaa tehdä selväksi, miten tulista ja omistautunutta itäsaksalaisten rakkaus lajiin on:
”Katsomot täyttyvät jo tuntikausia ennen matsia, koska kannattajat haluavat fiilistellä tunnelmaa. Jopa kahdeksankymppiset mummot ja papat tanssivat rumpuryhmän tahtiin.”
Stuttgartilainen Marian, 25, opiskelee Leipzigin yliopistossa sosiaalityötä ja kannattaa ystävineen Chemietä. Myös hän pitää fanikulttuurin tärkeimpänä osana yhteisöllisyyttä:
”Peleissä nautimme olutta ja laulamme. Chemien faniyhdistyksillä on lisäksi yhteiskunnallisia projekteja, kuten jalkapallotoimintaa pakolaisille.”
Laamasen mukaan joidenkin seurojen poliittisuus on sekä historiallista että tarkoituksellista. Esimerkiksi hampurilainen FC St. Pauli on rakentanut viime vuosina punk-henkistä vasemmistoimagoa, joka vetoaa pari–kolmekymppisiin liberaaleihin kotikaupungin ulkopuolellakin.
Richter korostaa, että suurin osa saksalaisista jalkapalloseuroista välttää kuitenkin politiikkaan sotkeutumista. Leipzigissa tilanne on toinen.
”Lokin äärikannattajia pidetään uusnatseina ja Chemien vasemmistolaisina antifasisteina.”
Vastakkainasettelu näkyy kaikkialla Leipzigissa: kookkaat Lok- tai Chemie-graffitit koristavat rakennusten julkisivuja, muureja ja aitoja.
”Leipzig on jakaantunut kahtia myös maantieteellisesti. Idässä kannatetaan Lokia ja lännessä Chemietä”, Richter kertoo.
Molemmilla joukkueilla on lukuisia faniyhdistyksiä, joista osa on maltillisia, osa lähes huligaaneja. Vaikka joukkueet eivät aina pelaa samassa sarjassa, ne kohtaavat vähintään kerran vuodessa derbyksi kutsutussa juhlapelissä. Derbyt keräävät jopa kaksinkertaisesti katsojia joukkueiden muihin peleihin verrattuna.
Suurin osa joukkueiden välisestä nokittelusta on kohtalaisen harmitonta: kaduilla ja katsomoissa hoilataan kannatuslauluja ja räjäytellään pieniä ilotulitteita. Toisten graffiteja sutataan piiloon. Varsinkin ennen derbyä jännitteet kiristyvät intohimoisimpien faniyhdistysten välillä.
”Jo viikkoja ennen peliä katukuvassa näkyy tavallistakin enemmän fanivaatteita ja kuuluu kannatushuutoja”, Marian sanoo.
Vastajoukkuetta mustamaalataan mitä luovimmin keinoin. Lok-fanit hirttivät Chemien tunnusväriksi vihreäksi maalattuja olkiukkoja kolmeenkymmeneen siltaan ennen vuoden 2016 derbyä, kun taas Chemien kannattajat tekivät suuren banderollin varastamistaan Lokin huiveista. Pornovideoita on nimetty netissä uudelleen vihollisjoukkueen kiusaksi.
Kevin kertoo samana vuonna jekkujen menneen lopulta täysin yli Chemien ydinalueella Connewitzin kaupunginosassa:
”Noin 250 uusnatsin joukko riehui kaduilla vasaroiden ja kirveiden kanssa. He rikkoivat ikkunoita ja tunkeutuivat alueen liikkeisiin. Kaikki heistä eivät olleet Lokin fanikerhojen jäseniä, mutta suuri osa.”
Marianin mielestä joukkueiden pelit, myös derbyt ovat kuitenkin rauhoittuneet viime vuosina, eikä väkivaltaisia yhteenottoja ole enää nähty.
Vanhempien fanien mielestä Lokin ja Chemien vihanpidossa on kyse puhtaasti Leipzigin jalkapalloherruudesta, mutta nuorempi sukupolvi kokee jalkapallon politiikan jatkeeksi.
”Huliganismi on joka tapauksessa haitaksi Leipzigin jalkapalloskenelle”, Richter harmittelee.
Ilman jalkapalloulottuvuuttakin Leipzigin jakolinjat pysyisivät samoina: idässä äänestetään AfD:tä ja lännessä vihreitä ja vasemmistoa. Marian tunnustaa edustavansa stereotypiaa:
”Olen vasemmistoliberaali ja kannatan monenlaisten rajojen ja rajoitusten poistamista. Toimin vapaaehtoisena Drug Scouts -järjestössä, jossa teemme ehkäisevää huumetyötä.”
Leipzigilaisilta pelikentiltä tuttu vastakkainasettelu on leviämässä koko Saksiin syyskuun osavaltiovaaleissa. Perinteisen kärkipuolueen CDU:n kannatus on romahtanut, mutta äärioikeiston ja vihervasemmiston kasvanut. Marian seuraa tulevia vaaleja kauhunsekaisella jännityksellä.
”Vaikka Leipzig varmaan pysyykin punavihreänä linnakkeena, voi olla, että AfD:stä tulee koko Saksin suurin puolue.”
Vanha valta vaihtunee, mutta ääripäistä voi olla vaikeaa koostaa toimintakykyistä hallitusta.
Lokomotiven aktiivikannattajaa ei löytynyt haastateltavaksi.
