Elokuvia yhteisöjen sisältä

Kuvat Mitro Partti

Etnografia on osallistuvaa tutkielmaa yhteisöjen elämästä. Elokuvana se on kuvausta näistä kohtaamisista.

Helsingissä järjestetään huhtikuussa ensimmäistä kertaa etnografinen elokuvafestivaali. Cultureels-nimisen tapahtuman taustalla on joukko antropologian opiskelijoita, jotka ovat innostuneita etnografisista elokuvista ja dokumenteista. Elokuvaesitysten lisäksi tarkoitus on tutustuttaa yleisö antropologian tieteenalaan.

Etnografia on tutkimusmenetelmä, joka perustuu osallistuvaan havainnointiin. Sitä käytetään antropologisessa kulttuurintutkimuksessa menemällä elämään tutkittavan yhteisön luokse. Asioita pyritään ymmärtämään ruohonjuuritasolta, sopeutumalla kulttuurin omiin käsitteisiin.

”Etnografiset elokuvat tehdään hyvässä yhteisymmärryksessä yhteisön kanssa. Tekijät ovat viettäneet pitkiäkin aikoja kuvaamansa yhteisön parissa saadakseen sen luottamuksen”, kertoo Satu Myllymäki, joka on yksi Cultureels-festivaalin järjestäjistä.

Elokuvien teemat vaihtelevat, mutta kaikissa niissä on keskiössä etnografisuus ja antropologinen tutkimustapa. Myllymäen mukaan etnografialla pystytään hyvin kuvaamaan esimerkiksi yhteisön paikallisuuden kokemusta sekä ymmärtämään asioita, jotka ovat tutkijoiden oman kulttuurisen ymmärryksen ulkopuolelta. Pitkäaikainen sitoutuminen yhteisöihin mahdollistaa syvällisemmän kulttuurintuntemuksen tuottamisen. Se on myös erottava tekijä perinteisen dokumenttielokuvan ja etnografisen elokuvan välillä.

Elokuvista esille nousevia ilmiöitä ovat muun muassa kulttuuriperinne ja -identiteetti, suhde omaan itseensä ja luontoon sekä sairauden vaikutus kehoon.

”Elokuvissa on esimerkiksi menty maalaiskylään Himalajalla ja mukaan chileläiseen taideworkshoppiin, jossa AIDSia sairastavat miehet käsittelevät sairauttaan. Eräässä elokuvassa elokuvantekijät ovat luoneet itsestään avatarit ja tehneet kenttätutkimusta virtuaalisessa maailmassa”, Myllymäki kertoo.

Etnografiset elokuvat keskittyvät hetkien kuvailuun. Dokumenttielokuvissa on usein mukana muita lisäelementtejä, kuten historian havainnollistamista infografiikalla.

Myllymäki kuvailee festivaalin järjestämisen olleen positiivisen kaoottista.

”Me lähdimme liikkeelle ihan nollasta. Kenelläkään ei ole minkäänlaista aikaisempaa kokemusta festivaalin järjestämisestä. Kulttuurialalla on paljon ihmisiä töissä, eikä Helsingissä ole ennen järjestetty mitään festivaalia, jolla antropologiaa voisi tuoda esiin. Olemme saaneet paljon apua. Esimerkiksi sosiaali –ja kulttuuriantropologian opiskelijajärjestö on tukemassa meitä”, hän kertoo. Elokuvafestivaalilla halutaan myös vahvistaa yhteisöllisyyttä tieteenalan sisällä.

Etnografisen viitekehyksestä huolimatta pääosassa ovat hyvät elokuvat. Myllymäen mukaan elokuvafestivaaleilla on paljon tarjottavaa myös niille, jotka eivät tunne tieteenalaa.

”Festivaalille voivat tulla kaikki, jotka haluavat oppia jotain oman kulttuurillisen kokemusmaailmansa ulkopuolelta, ilman että tuntevat termistöä tai ovat perehtyneet tutkimusmenetelmiin. Elokuvien aiheet ovat älyttömän mielenkiintoisia, ja kulttuurista kiinnostuneille ne voivat tarjota uusia näkökulmia”, Myllymäki kertoo.

Cultureels-festivaali 11–13. huhtikuuta Helsingin Kino Engelissä.

Kommentoi Facebookissa
Volter Kilpi 2019
Vocapeople