Baltic Circle on Helsingissä järjestettävä esitystaiteen vuosittainen leirinuotio. Tänä vuonna festivaali kysyy, miten heikkouden voi kääntää voimavaraksi.
Baltic Circle on vuonna 1996 helsinkiläisen Q-teatterin kylkeen perustettu kansainvälinen teatterin ja esitystaiteen yhteistyöverkosto ja festivaali. Sen nimi viittaa Neuvostoliiton romahduksen jälkeen erityisesti Baltian maiden suuntaan laajentuneisiin taiteilijasuhteisiin.
Nykyään toiminnan maantieteellinen säde on aiempaa laajempi. Samalla vuosittaisen tapahtuman profiili on siirtynyt entistäkin kauemmas perinteisestä draamateatterista kokeilevamman esitystaiteen puolelle.
”Työskentelemme usein taiteilijoiden ja työryhmien kanssa, joiden työssä yhdistyvät eri taiteen praktiikat ja jotka tekotavoiltaan istuvat hankalasti valmiisiin tuotantomalleihin ja tiloihin. Olemme taiteilijoiden tukena läpi prosessin ja autamme heitä löytämään kunkin teoksen tarpeisiin sopiva tila ja muoto”, Baltic Circlen taiteellinen johtaja Satu Herrala kertoo.
”Esitämme sitä, mikä omalla kentällämme on juuri nyt esillä tai tuloillaan, ja fokusoimme etenkin nousevien naistaiteilijoiden suuntaan. Olemme asettaneet itsellemme normin, että vähintään puolet festivaaliin teosten kirjoittajista ja ohjaajista on muita kuin miesoletettuja”, täydentää toiminnanjohtaja Hanna Nyman.
Monista muista teatterialan tapahtumista festivaali erottuu Nymanin mukaan siinä, että ohjelmisto koostuu suurimmaksi osaksi festivaalin osatuottamista ensi-illoista ja tilausteoksista. Näin festivaali ottaa myös taiteellista riskiä ohjelmistosuunnittelussa.
Viime vuoden ohjelmistossa korostui alkuperäiskansojen identiteetti ja asema. Nyt pääteemaksi on nostettu sanapari vital vulnerabilities.
”Festivaalin esitykset kääntävät heikkouden voimavaraksi. Monissa niissä on näkyvissä yhteiskunnallinen paradigman muutos pois uhoavasta patriarkaalisuudesta kohti sellaista olemista, jossa kehollinen haavoittuvaisuus tai hauraus ei ole puute vaan lähtökohta yhdessä olemiselle”, määrittelee Herrala.
Esimerkkejä tällaisesta ovat muun muassa seniorien seksuaalisuutta käsittelevä kanadalais-saksalaisen Mammalian Diving Reflex -kollektiivin All the Sex I Ever Had sekä sellainen ”pehmeä vastarinta”, jota harjoittavat tanssija-koreografi Sonya Lindfors ja kansalaisaktivisti-toimiittaja Maryan Abdulkarim esityksessään We Should All Be Dreaming.
”Toisaalta pohjoismaisista esitystaiteilijoista muodostuvan työryhmän Thresholds-esityksessä mennään arkiymmärryksen ylittävän kumman kokemuksen äärelle ja ehkä yleisön henkilökohtaiseenkin kokemusmaailmaan”, Nyman jatkaa.
Kaikki mukaan päätyneet esitykset edustavat valitsijoidensa mukaan kapenevien näkökulmien ajassamme sellaista monimerkityksellisyyttä, mistä maailma ja elämä pohjimmiltaan muodostuvat.
Tämän vuoden pääteemaan istuu saumatta myös ohjaaja-dramaturgi Katariina Nummisen Asu (Näyttämöloru). Riisumista ja pukemista elämän ja esityksen perustoimintoina tutkivalla teoksella on yhteys myös sairaiden ja lasten hoivaamiseen, heikkouteen, rooleihin, näyttämiseen, paljastamiseen ja piilottamiseen sekä seksiin ja erotiikkaan.
”Baltic Circlssä on viime vuosina ollut selvästi poliittisia teemoja. Ajattelen, että taiteella voi nostaa esiin tärkeitä aiheita, mutta itse olen tällä hetkellä enemmän kiinnostunut teosten ei-sanallistettavasta aineksesta. Haen taiteen perimmäistä poliittisuuttakin mieluummin sieltä kuin ilmisisällöistä”, esityksensä harjoitusten ääreltä löydetty Numminen kertoo.
Samalla hän muistuttaa, että vaikka teatterin ja performanssin välistä taiteen aluetta kutsutaan tätä nykyä esitystaiteeksi, teatteri on aina ollut muutakin kuin draamaa. Sen traditiossa esittämisen muoto on muuttunut luontevasti ajan mukana.
”Baltic Circle on kulkenut hauskan kaaren 90-luvun alun Itä-Euroopan muutoksista nousseen taiteilijoiden välisen vuorovaikutuksen ääreltä tutkimaan sitä, mitkä kaikki asiat voivat olla teatteria, ja miten festivaali voi olla esityksiään enemmän. Siitä onkin tullut kokonaistaideteos, jossa olennaista on esitysten lisäksi niiden ympärillä tapahtuva taiteiljoiden ja yleisön kohtaaminen ja hengailu.”
Baltic Circle 13.11.–18.11.
Esitykset eri puolilla Helsinkiä
