Vuonna 2013 entinen Etelä-Afrikan Israelin suurlähettiläs Ismail Coovadia pyysi repimään 18 puuta juuriltaan. Puut oli istuttanut Juutalainen kansallisrahasto (JNF) palestiinalaiskylä al-Araqibin maille osallistuttuaan sen tuhoamiseen. JNF oli nimennyt puut Coovadian mukaan. Hän vastasi kunnianosoitukseen näin: ”Tuin kamppailua apartheidia vastaan Etelä-Afrikassa enkä nyt voi kannattaa sitä, mitä olen todistanut Israelissa, nimittäin apartheidin kopiota!”
Al-Araqib ei ole poikkeus. JNF omistaa 13 prosenttia Israelin maa-alueesta. Suurin osa maista on anastettu väkivalloin palestiinalaisilta, jotka on karkotettu. JNF:n tavoitteena on varmistaa, että maa pysyy ikuisesti vain juutalaisten hallussa eivätkä palestiinalaiset voi palata. JNF ei ainoastaan ota osaa palestiinalaisten kotien hävittämiseen, vaan se myös rakentaa infrastruktuuria vain juutalaisille tarkoitetuissa siirtokunnissa.
JNF on mukana Maailma kylässä -festivaalilla, missä se esittää itsensä ympäristöjärjestönä. Festivaalia järjestää Kepa, joka määrittelee tavoitteekseen toiminnan ”rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta”. Tuotuani JNF:n rasismin ja ihmisoikeusloukkaukset Kepan tietoon 2015 Kepa ilmoitti, että JNF ei ole enää tervetullut, koska sen toiminta loukkaa ihmisoikeuksia.
Rohkeus kesti muutaman kuukauden. Vuoden loppuun mennessä Kepa päätti, että rotuerottelu ja sotarikokset eivät olekaan este Suomen suurimpaan monikulttuurisuustapahtumaan osallistumiselle. Perustelu oli typerryttävä: jos Kepa sulkisi JNF:n ulos, sen pitäisi puuttua muihinkin järjestöihin, myös niihin, jotka ovat Kepan jäseniä. Kepa selitti, että Kepan arvojen vaatiminen jäsenjärjestöiltä ”ei tuntunut Kepan arvojen mukaiselta”.
Kepa ei silti ole rasistinen järjestö. Se vain hyväksyy rasismin. Kepa vastasi arvosteluun rasismin normalisoimisesta ehdottamalla JNF:n kutsumista dialogiin festivaalin lavalle, eli rasismin normalisoimista.
Saman mallin mukaan Suomen Vastarintaliikkeen rikoksiin pitäisi reagoida antamalla sille lisää tilaa yhteiskunnassa. Tiedotusvälineissä ihmisoikeuksien puolustaminen ja polkeminen on esitetty tasaveroisina jo jonkun aikaa. Nyt tämä rappio on levinnyt yhtäläisten oikeuksien puolustajien kattojärjestöön.
JNF:n tapaus on huomioitu ulkomailla ja apartheidin ystävät ovat painostaneet Kepaa Israelin suurlähetystöä myöten. Mutta JNF on vain yksi esimerkki: Kepan ei pitäisi ottaa tapahtumiinsa mitään rasistisia järjestöjä. Tämän toteutuminen riippuu siitä, miten paljon palautetta Kepa saa. Vain julkinen paine voi saada Kepan noudattamaan niitä arvoja, joihin se väittää toimintansa pohjaavan.
Syksy Räsänen
